sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Yksinkö aina vain...

Viikolla venäjällä tapahtunut tulipallon räjäys ja siitä seurannut monien tuhansien ikkunaruutujen hajoaminen paineaallon voimasta toi mieleeni viime kesällä Salossa olleen voimakkaan valo-välähdyksen ja hirmuisen pamauksen... Kuin pommin olisivat räjäyttäneet, mutta, lehteen asti siitä ei ollut juttua tullut... Sääpäiväkirjani kylläkin sai siitä merkinnän. On todella mielenkiintoista mitä kaikkea taivaalla sitä leijaileekaan, tai siis avaruudessa, vaikea kuvitella että järjettömän suuri kivenjärkäle leijailee painottomassa tilassa tuolla ylhäällä ja että itse seisomme yhden sellaisen päällä, kaiken lisäksi vielä tämän kivenjärkäleen sisällä kiehuu sulaa rautaa ja meillä on meret, luonnonmullistukset/ Katastrofit mannerlaattojen liikkeiden vuoksi ja sääilmiöt joihin suuret vuoristot vaikuttaa, mitkä nekin mannerlaattojen ansiosta... Menee syvälliseksi, mutta on mielenkiintoista... Se että vetovoima vetää puoleensa taivaalla leijailevia kivenmurikoita onkin monimutkaisempi juttu... Mielenkiintoinen kyllä sekin =)

Tämän viikkoisen tapahtuman jälkeen kylläkin Suomi24 keskustelupalstalle oli tullut runsaasti viestejä ja osassa kehotettiin valmistamaan ajoissa foliohatut, "Ne ovat täällä" sekä "Emme ole yksin" ajatukset lähtivät ihmisillä laukkaamaan... Tai sitten joku on katsonut liikaa X-Filesiä tai Star Trekkiä... Ajatuksena kylläkin kiehtova, mielenkiintoinen, ollaanko yksin vai ei... kymmeniä ellei satoja valovuosia väliä avaruudessa on kuitenkin se suurin haaste että voisi löytää vastaus niihin kysymyksiin... Pystytäänkö siihen ikinä? Paha sanoa... Itse uskon että tieteen avulla pystytään mihin tahansa, mutta joskus se ei aina riitä, tarvitaan myös niitä ihmeitä... Ihminen jos kuka on kumminkin täysin 100% Ottamaan haasteen vastaan ja yrittämään löytää vastaukset kysymyksiinsä...
 
Mutta tiedetäänkö ne vastaukset jo? Mitä sieltä voisi löytyä? Onko kristillisten, katolilaisten uskoma Jumala olemassa sittenkin? En ota kantaa, mutta kysymyksinä ihan hyviä ja pohtimisen arvoisia. Kumminkin, tässä viikolla Paavin ero vedoten terveydentilaansa herätti julkisuutta maailmalla, ei yksistään eroilmoituksen vuoksi vaan myös sen vuoksi että Vatikaanissa salama iski erään pyhän rakennuksen katolle... Itse näen että Paavi Benedictus XVI teki järkevästi luopuessaan virastaan ymmärrettävin, asiallisin perustein... Miksi Paavin pitäisi hallita elinikäisesti virkaansa? Ehkäpä ajattelutapa on muuttumassa myös Vatikaanissa... Yleisesti ottaen sairaseläkkeelle jääminen on tarpeen tullen ihmiselle ehdottomasti järkevin ratkaisu, sairaana ei enää pidä roikkua työelämässä. Mutta, jos työ on mielekästä, itse jaksaa ja terveys riittää, niin mielestäni työelämässä voisi jatkaa niin pitkään kuin pystyy... Ikä tuo kokemusta, mutta terveys tulee rajoittamaan sitä... Ikä on vahvuus, ei heikkous, mutta rajansa kaikella... En osaisi kuvitella että ikinä työskentelisin 80-vuotiaana enää kiinteistönvälittäjänä, mutta, 75 vuotiaana vielä niin... Miksei... Jos siis LKV tulee ja alan töihin pääsee sisälle =)
 
Yksin... Vai ei... Onko ihmiset maailmankaikkeudessa yksin vai onko maailmankaikkeudessa muuta? Ehkä se ei ole kysymys  johon koskaan löytyy vastausta, ehkä siihen ei tarvita vastausta... Tärkeämpää on ettei itse olisi yksin, että olisi ystäviä, olisi oma rakas, oma perhe, läheisillä olisi kaikki hyvin... Sitä maailma on... Itse, vaikka olon välillä koenkin ehkä yksinäiseksi, kaikesta huolimatta poistin kaikki deittiprofiilit netistä... Niistä tulee vain itselle paha mieli kun aina päätyy "torjuttavien" listalle... Joten, ajattelin että paremmin kykenen keskittymään LKV-kokeeseen lukemiseen kun en pidä profiileja netissä...
 
Hyvää kevät-talvea ja lähestyvää kevättä! =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti