LKV-koe Toukokuu 2013 kysymysten läpikäyntiä…
Kysymys 1
Kysymys 2
Kysymys 3 (2-sivuinen)
Kysymys 3 (kysymykset)
Kysymys 4
Kysymys 5
Kysymys 6
Kysymys 1.
A)
Eli vero-kysymys, käsitellen
palovakuutuskorvauksen alaista myyntiä. TVL 46§ 5 mom. määrittää että jos
omaisuutta on kohdannut vahinko, niin vahingonkorvaus lisätään luovutushintaan
(verotus-mielessä) jos myynti tapahtuu alle 5 vuoden sisällä vahingosta. Kysymyksessä
vahinko oli tapahtunut vuonna 2003 eli vähintään 8 vuotta oli kulunut. TVL 36§
kohta 2 määrittää että vakuutuskorvaus olisi verovapaa ja että tällöin
verotettaisiin vain määräalan luovutus, koska TVL 48§ 2 mom. ja 1 mom. kohta 1
määrittää että kiinteistön on oltava omana asuntona ollut 2 vuotta jotta
luovutus on verovapaa. Palokorvaus katkaisi mielestäni tämän ja kiinteistö oli
asumaton vuodelta 2003 asti. Vakuutus vähän kuin ”lunasti” kiinteistön, vähän
samoin kuin kolari-autoja lunastettaisiin, mutta tämä on oma tulkintani ja
mielestäni näin vastaus piti tehdä. Jäin miettimään asiaa vain ja nyt vielä
myöhemmin jäin pohtimaan että oliko linjaukseni sittenkään oikea, mutta
järkeilin tuota vastaustani jälkikäteen kotona juuri tuon kolari-auto linjan
kautta… En mene 100% varmana vannomaan onko tulkinta oikea, mutta
Keskuskauppa-kamarin virallinen vastaus sen kyllä sitten tuo esille. Kysymys
oli tavallaan todella vaikea ja edellytti paljon tulkintaa, kyseenalaisti ja
pakotti valitsemaan että onko kiinteistön omistus-suhteessa tapahtunut
verotuksellisesti merkittävä varallisuus-muutos vaiko ei. A-osa oli mielestäni
selvästi otettu karsimis-tarkoituksessa laadittu kokeeseen.
B)
Kysymys käsitteli tuloveroa ja sen laskukaavaa
kiinteistön B osalta, TVL 46§ jossa oli hyvä laskea luovutus sekä
hankinta-meno-olettaman kautta sekä myös verovähennysten kautta. Hankintameno
40% koska yli 10 vuotta kun oli hankkinut kiinteistöt vuonna 2000.
90000€-40%=54000€- (TVL 124§) 32% = 17280€
Toinen tapa oli vähentää 90000€ hinnasta Tulonhankkimiskulut, joita
50000€ kiinteistön saantoarvo. Lisäksi päälle voisi vähentää välittäjäpalkkion,
varainsiirtoveron ym. Niitä itse en huomannut laskea mukaan ja vähentää
laskelmassa joka vastaus edellytti laskemaan, mutta, jos v. 2000 varainsiirtovero
oli 1,6% niin tuolloin 50 000€:sta VV olisi 800€ ja 90 000
välityspalkkio AsKL 3:6§ maksimin 4% mukaan olisi 3600€. Palkkion määrän pystyi
määrittämään varmasti, itse en koe-hetkellä sitä tullut huomioineeksi… Joten
koe-vastauksen kaavakin varmaan meni väärin tavallaan, mutta tuli mainittua
kylläkin nuo vero-vähennys oikeudet.
Kaava olisi siis 90 000€-50 000€
-3600€ ja mahdollisesti Varainsiirtovero, -800€, Eli 35600€ verotettaisiin TVL
124§ 30% mukaan eli 10680€ olisi ollut veron määrä. Vähentämällä pelkän
50 000 sai veron määräksi 12000€ Koska kysymys ei sanonut että kumpaa
asuntoa Kaija käytti vakituisena asuntona piti olettaa että luovutusvoittovero
menee. Piti ottaa myös kantaa myös puun myyntiin. Selvää on että verojen yksittäiset vähentelyt oli edullisempi verrattuna hankintameno-olettaman käyttöön... TVL 43§ ja 55§ jotka
käsittelee metsävähennystä, 60% puunmyynti-tuloista voi verovähentää verovuotta
kohden TVL 124§ verotus-arvosta. Tämä kumminkin koski vain kiinteistöä A:ta,
mielestäni sillä puut oli hankittu vain sieltä. Tämä oli sekoittavana
elementtinä ja tarkoitus oli karsia monta vero-vastaukseen vastannutta pois, ne
jotka asiaa ei tienneet tai osanneet soveltaa Lakikirjan säädöksiä. 55§ säätää
myös hankintamenosta, mutta tietysti se kohdistuu vain siihen kiinteistöön jota
ollaan myymässä, eikä siihen joka jää myyjälle kun kiinteistöjä on 2.
Kysymys 2.
Käsitteli asunto-kauppalakia. Vaati
ottamaan kantaa asunnon virheisiin näkökulmasta että kuka on virhevastuussa ja
korvataanko/eikö korvata, mikä kuuluu ostajan vastuulle. Eritoten
välittäjä-vastuuta suhteessa myyjään JA RAKENNUTTAJAAN… Minkä voi välittömästi
eliminoida pois, sillä AsKL 2:19§ suhteessa AsKL 8:2§ sekä AOYL 7:27§
(isännöitsijäntodistus) sekä Asuntomarkkinointiasetus eivät velvoita välittäjää
ottamaan selvää rakennus-urakoitsijasta, vaikka tämä olisi konkurssissa 1994 ja
AsKL 2- lukua ei sovelleta ennen -92 valmistuneisiin asuntoihin mitä asunto oli
kun oli valmistunut vuonna -84. Rakentajan vastuu ei ole enää voimassa millään,
ellei jostain tule laki jossa määrätään rakennus-urakoitsijan vastuuajaksi 30
vuotta… Tällöin eri juttu, mutta tältä pohjalta lähdin liikkeelle. AsKL 6:12§
ennakkokatselmus, ostajana Toivoset ei voi vedota virheisiin josta heidän pitää
olettaa tienneen ennen asunnon hankintaa… Näitä mielestäni olisi ikkunan
halkeama ja yhden ikkunan sisä-ikkunan kokonaan puuttuminen, melu-ongelmat ja
WC:n oven vääntymä… Lukko-ongelma on vähäinen eikä siihen voisi vedota, ja
WC-istuimen irtonaisuuden kirjoitin koe-vastaukseen kuuluvan Taloyhtiön
vastuulle… Eri asia tuleeko siitä pistettä tai puolikasta. Myös melu-ongelmat pitäisi
ymmärtää, sillä asunto on lähes 30 vuotta vanha. Välittäjän vastuulle ja
purkuperusteeksi tulee mielestäni lämpökuvauksessa löydetyt puutteet, koska ne
oli ostajan taholta selvitetty Joulukuussa 2012 ja kauppa oli tehty
Toukokuussa. Lisäksi yhtiökokous ja taloyhtiön pöytäkirjat osoitti että
ongelmia oli ja tämä olisi pitänyt tuoda AsKL 6:27§ velvoittamana Välittäjän
ostajille esiin ENNEN asunnon myyntiä. Sitten piti punnita Välityslain 13§,14§,
11§ ja 15§ säännöksiä miten välittäjälle voi tulla vastuu. Ostaja voi vaatia
välittäjältä vahingonkorvauksia ja jos myyjä-Sulosille tulee menetyksiä
välittäjän toimista niin he voi vaatia välittäjää takautuvasti vahingonkorvaus
velvolliseksi ja voivat 13§ perusteella vaatia myös välityspalkkiota takaisin
sillä välitystyö ei ole 7§ mukaisesti hyvän välitystavan mukaisesti suoritettu.
Lisäksi piti huomioida se että Suloset osti asunnon uutena ja olivat tottuneet
siihen ja sen puutteisiin, eli heistä siinä asunnossa ei ollut mitään vikaa.
Tästä avasin koe-vastaukseen henkilökohtaisesta kokemuksesta katsoen. Että tämä
välittäjän olisi pitänyt ymmärtää ja ottaa huomioon, sitäkautta ehkä myös olisi
välityslain 8§ tullut kyseeseen, mutta sitä en tullut lisänneeksi
vastaukseen… Ai niin, ja kaavoituksesta
piti myös tuoda esiin se että rivitaloja oli kaavoitettu jotka vei
järvinäköalan. Mutta, vaikka ne on kaavoitettu niin onko ne saaneet
rakennusluvat ja nousemassa siihen? Mielestäni ei riittänyt vielä kaupan
purku-perusteeksi koska ei tiedä koska niitä rivareita siihen rakennetaan, otin
myös kantaa lähiaikoina olleen lehti-jutun perusteella ettei muistaakseni
rakennuksen katto-remontin vuoksi järvi-näköalan vienyt muutos ollut peruste
kaupan purulle/lupien myöntämisen kiellolle, en sitä niin sanatarkasti mutta
otin maininnaksi mukaan. Myös asuntomarkkinointilain velvoite kertoa asioista
oli hyvä mainita, mutta sitä tuli aika vähän mainittua, ehkä 10§ tuli otettua
mukaan vastaukseen. Muuta en äkkiseltään vastaukseen keksinytkään… Kysymys oli
mielestäni aika simppeli ja helppo.
Kysymys 3
Kysymys oli pudotus-mielisesti
tarkoituksella tehty todella laajaksi, mutta ei liioin
vaikeaksi. Koska kysymys mainitsi välitysliikkeen vastaavan hoitajan,
olisi ehkä lisäpisteen jopa saanut vastaavan hoitajan kelpoisuudesta ja vastuista,
Välitysliikelaki 5§, korvausvastuusta 6§ ja hyvästä välitystavasta 4§, joita en
itse vastauksessa tullut maininneeksi… No, ehkä siitä yksi piste meni…
A)
Eli Välityslaki 5 § toimeksianto-sopimuksesta
oli tarkastelussa, että se saa olla voimassa 5 vuotta kerrallaan. Ilman sitä ei
voi hoitaa toimeksiantoja joten se piti välittömästi tehdä uudestaan, ei
riittänyt että edustaja uusi sen ja tallensi nauhoitteelle, Toimeksiantosopimus
on tehtävä kirjallisesti niin että sitä ei voi välittäjä yksipuolisesti mennä
muuttamaan. Ennen uutta toimeksianto-sopimusta välittäjä ei voi ottaa käsirahaa
ja myydä tai vuokrata kohdetta. Myös lainhuuto- ja rasitustodistus on haettava
uusiksi, ne saa olla 3 kuukautta vanhoja hyvän välitystavan ohjeen perusteella…
Kokeessa esitetty 4 kuukautta on liian pitkä aika, niitä papereita siis pitää
päivätä 3 kuukauden välein.
B)
Kohtaan piti vastata heti aluksi että pitää
selvittää henkilöllisyys vaikka onkin tuttu henkilö, etenkin jos ottaa
käsirahallisen ostotarjouksen/vuokraustarjouksen niin henkilöllisyys on
selvitettävä ja tarjous on otettava kirjallisesti, välttämätöntä se ei ole
mutta suotavaa… No, Välityslaki 16 ja 18§. Tuosta suullisesta sopimisesta en
ottanut kantaa sillä vuokrausta halukas tekevä elinkeinonharjoittaja TULI
VÄLITYSLIIKKEESEEN… mutta olisi senkin voinut mainita. Sitten, yrittäjä-puolisolla on 30%
yrityksestä. Suostuuko hän kyseiseen vuokraukseen, onko hänen suostumus, se
tulee selville jo koe-vastauksesta mutta se olisi hyvä saada kirjallisena.
Sitten, onko kyseiset yrittäjät yritysrekisterissä, onko he maksukykyisiä tai onko
heillä ulosotto-merkintöjä tai maksuhäiriöitä… Herää myös hiton isoksi
kysymykseksi että mihin yrittäjällä on koko ajan hirmuinen kiire… Ja MIKSI hän
haluaa tuoda vuokranantajan kesäpaikkaan kalaa, vuokraaja EI TAKUULLA HALUA
löytää vuokralaisen jäljiltä 1000 kg mätää kalaa… Ja soveltuuko vuokrattava
kohde kalan säilyttämisen… Miten säilytys siis järjestetään? Kysyttävä myös
että miksi vuokralainen haluaa luopua oikeudestaan tarkistaa kohdetta
ennakolta… Myytäessä se on siis suotavaa, vuokraamisen kohdalla en löytänyt
nopeasti sopivaa pykälää…
C)
Tähän siis piti vastata että 4 kuukautta vanhat
lainhuuto- ja rasitustodistus on liian vanhoja, Välityslaki 10§ ei mainitse
muuta kuin asiakirjat, hyvä välitystapa ja hyvän välitystavan ohje määrittää
tuon 3 kuukauden määräajan. Kuten jo A-kohdassa mainitsinkin.
D)
Tämän kohdan kysymys-asettelu jätti miettimisen
varaa, mutta Välityslaki 20 ja 21§ oli kyseessä. Piti ottaa kantaa siihen voiko
välitysliike ottaa välityspalkkiota toimeksiantosopimuksen jälkeen. Tästä mainitsin
että jos välitysliike toteennäyttää että se on edesauttanut merkittävästi ja
todistettavasti kohteen myynnin toteutumisessa, niin sillä on palkkio-oikeus.
En kyllä kirjoittanut että 6 kk toimeksiannon jälkeen, maksimissaan siis… Sen
sijaan kirjoitin että jos välitysliike on saanut vuokrasopimuksen nyt tämän
tehtävä-asettelun mukaisen tulleen vuokralaisen kanssa, josta välitysliike on
jo perinyt vuokranantajalta palkkion ja kohde myydään VUOKRATTUNA, ja edellinen
toteutuu että välitysliike on edesauttanut ostajan löytymistä todisteellisesti,
niin silloin liikkeellä on oikeus myös myyntitoimeksianto-palkkioonkin koska
toimeksianto oli myyntiin JA pitkäaikaiseen vuokraamiseen… Eli 2 toimeksiantoa
yksien kansissa, kun siis lyhyen ajan sisällä nopeasti tapahtuisi molemmat,
sekä myynti että vuokraus.
E)
Ei ole, tähän otin jo A-kohdassa kantaa että
Välityslaki 5§ ja sen lisäksi piti avata lisää 20§. Tähän vedin molempien
pykälien vaikutuksia ihan ranskalaisin viivoin noputtaekseni vastaamista…
Edellytykset palkkioon on vain jos on voimassaoleva toimeksiantosopimus ja lisäksi
otin Kuluttajansuojalaki 6:8§ kotimyyntiasiakirjan mukaan mainintaan, että tämä
on voimassa myös. Sitten luettelin edellytykset että miten välityspalkkioon on
oikeus, että tästä on sovittu kirjallisesti toimeksiantosopimuksessa,
asiakirjat on kunnossa, toimeksianto voimassa jne… Vähän samoin mitä A- ja
C-kohdissa oli vastattuna, mutta vain palkkion näkökannasta.
Kysymys 4
Kysymyksessä käsiteltiin Asunto-osakeyhtiölakia ja
huoneenvuokra-lakia, hyvin pitkälti. Kysymys oli aika lailla
karsinta-mielisesti otettu mielestäni mukaan ja se suosi isännöintiä tuntevia
kokeeseen osallistujia parhaiten sekä huoneenvuokra-asioiden kanssa tekemisissä
olleita. Omasta mielestäni kysymys oli helppo ja kokeen jo aiemmissa
kysymyksissä jotkin pykälä-hiffaukset saattoi edesauttaa vastaamista paljonkin
tähän neljänteen kysymykseen. Selvä karsiva kysymys niille jotka ei olleet
perehtyneet riittämiin AOYL ja Huoneenvuokralakiin… Mutta jotenkin mielestäni
aika simppeli kysymys silti vastata siihen.
A)
Piti ottaa kantaa mihin vaurioihin taloyhtiölle
tulee korjausvelvoite ja millä perusteella. Peruste on AOYL 4:2§ eritoten 3
momentti oli tulkinnassa. Vaikka isännöitsijä Epätoivo sanoi että taloyhtiön
käytäntö on se ettei se vastaa kylpyhuone-korjauksista, eikä se ole ehtinyt
tulla hyväksytyksi yhtiöjärjestykseen… Tähän mielestäni ei voinut vedota ja
saman 2§ 2 momentti määrittää mitä yhtiön on pidettävä kunnossa. Joten, se on
taloyhtiön kannalta vain ”Voivoi”. Osakkeen omistanut ja vuorannut Sisko ja
vuokralainen Ville on menetelleet oikein, AOYL 4:8 ja huoneenvuokralaki 24§.
Sitten pöllytettiin korjauskustannusten jakautumis-vastuita. AOYL 4:4§
mukaisiin kiireellisiin välttämättömiin toimiin oli ryhdytty vahingon
rajoittamiseksi ja lisävahinkojen ehkäisyksi. AOYL 4:2.2§ määrittää että
taloyhtiön on korjattava nekin sisäosat jotka on vahingoittuneet
kunnossapitovastuulle kuuluneen osa-alueen vian vuoksi. Nyt vikaa oli
rakenteissa, vesieristeissä, viemäreissä… Vesi ja viemäri-järjestelmässäkin
ehkä… Ne kuuluu taloyhtiön vastuulle myöskin. Myös tiiliseinä, josta Sisko itse
on vastannut alun perin. Sen sijaan Siskolle voi tulla korjauksista maksettavaa
sen perusteella että hänen osakkeen arvo nousee, onko se sitten taloyhtiön
velvoite tuoda muiden osakkaiden kustannuksella Siskolle taloudellista,
rahallista etua vikojen korjaamisen tuomasta arvonnoususta.
B)
Sitten käsiteltiin selvästi huoneenvuokralakia,
20§,21§,22§ ja 23§ on tarkastelussa kokonaisuutena. Vastasin että Ville voi
saada sijaisasunto-kuluja siltä osin mitä hänen normaalistikkin vuokraaman
asunnon arvon edestä hänen olisi pitänyt maksaa vuokraa, niin 2 kuukauden eli
remontin ajalta ja vuokravapaus varsinaisen vuokra-asuntonsa osalta myöskin 2
kk ajalta, sekä muuttokulujakin voisi saada. Ylimenevän sijais-vuokra-asunnon
kulujen osalta Ville vastaa itse omasta kukkarostaan. Lääkärikuluista Ville ei
saa korvausta sillä poskiontelontulehdus voi johtua monesta muustakin syystä
kuin asunnon kosteus-ongelmasta. Asia olisi toinen jos terveysviranomainen
olisi kieltänyt asunnon käytön asumisessa heti ongelman tultua esiin elokuussa
2012, tällöin Ville saisi Siskolta kaikki vaatimuksensa läpi. Mutta nyt ei,
sillä jos asunto on ollut elokuusta Joulu-Tammikuun taitteelle asti kuivatuksessa
ja Ville on asunut siellä ja asumis-kieltoja ei ole ollut, niin ehdottomasti
Villen kuuluu tältä 5 kuukauden ajalta, jos on asunut ja muuttanut
omatoimisesti muualle, maksaa asumisensa siltä ajalta itse, sillä vaatimus on
tältä osin kohtuuton Siskoa kohtaan sillä hän on ryhtynyt tarvittaviin toimiin
ja menetellyt asiallisesti vikojen rajoittamisen ja korjaamisen osalta.
Kysymys 5
Kysymys sisälsi 3 erillistä kysymystä, tässä tehtävässä
itselläni oli vaikeuksia sillä Avioliittolainsäädäntö ja Perintökaari on hyvin
lyhyen elämänkokemuksen ja perehtymisen pohjalta ruosteisempaa tyyppiä… Tästä
kysymyksestä odotan ihan vain muutamaa pistettä, 3-5 maksimissaan sillä se oli
minulle vaikea kysymys. Aika kieroja kysymyksiä jälkikäteen ajateltuna…
A)
Kysymys oli puhtaasti avioliittolain puolelle,
Saako Tero myydä omistamansa metsäkiinteistön. Saa myydä. Itse kokeessa en
hiffannut huomata pikku-pikku pointtia että ”oli saanut 3kk sitten
avioerotuomion puolisostaan Seijasta” Ja kaamealla työllä kuvittelin että liitto on voimassa ja hain
sieltä sun täältä pykäliä ja KKO- KHO- ratkaisuja että voin vakuuttaa että Tero
tosiaan sai myydä joka tapauksessa sen metsäkiinteistönsä. Seija jäi asumaan
yhteisenä asuntona olleeseen vuokrahuoneistoon Espooseen… Okei, se taas
viittaisi huoneenvuokralain mahdolliseen pykälään joka olisi myös ehkä ollut
hyvä hiffata… etenkin huoneenvuokralaki 45§. Hain pykäliä AL 34§, 35§, 38§,
85§, 94§ 46§ elatuksestakin otin mukaan vastaukseen… Tämä meni minulta varmasti
metsään selvästi, en avaa enempää… Kiitos. :D Ehkä max. 1 piste siitä että ”Saa
Myydä”.
B)
Maakaaren puolelle mentiin, erittäin vähäisesti
kylläkin mitä oli ennalta ajatellut… No, maakaaren tuntee valtaosa välittäjistä
ja vaikeahkoa kysymystä siitäkin haettiin… Välityslaki 1§ piti mainita että
välityslakia sovelletaan kun kyseessä osapuolena on kuluttaja, vaikka toinen
osapuoli olisikin elinkeinon harjoittaja. Sitten piti puida MK 2:1§ mukaista
kaupanvahvistajan vahvistamaa kauppakirjaa ja erillisen sopimuksen välisiä vaikutuksia
kun oli otettu MK 2:27§ perusteella edellytettyyn, sovittuun viivästysmaksuun.
Myyjien muuttoaikaa oli erillisellä sopimuksella lykätty 15.9. asti. Tämä ei
ole pätevä, vaan 1.7.2013 alkaen eteenpäin viikoittain myyjille lankeaa
viivästysmaksu, jos MK 11:1-2§ mukaan lainhuuto on haettu
ostaja-elinkeinonharjoittajan taholta ja se on myönnetty hänelle. Lainhuuto on
haettava 6kk sisällä saannosta. Ei tässä mitään juuri tehtävissä, siis saahan
ostaja Ville ja myyjä-aviopari Matti ja Maija erillistä sopimustaan noudattaa,
mikään este se ei ole, mutta se ei sido Villeä tosin kuin kaupanvahvistajan
vahvistama MK 2:1§ kauppakirja jossa noudatettu MK 2:27§ osalta MK 2:9§
sopimusvapautta kirjallisesti… Tämä tehtävä meni mielestäni kivasti ja aika
lailla näin kokeessakin… Joten, uskoisin että tästä 3 jopa 4 pistettä, riippuen
miten kokeen tarkistajat pisteet antavat…
C)
Perintökaaren puolelle mentiin ja myös sivutaan
Kiinteistönmuodostus- ja Maankäyttö- ja Rakennuslakia, myöskin Maakaarta...
Tämä oli vaikea kysymys minulle myöskin ja en odota montaa pistettä…
Perintökaaren puolelta yritin pykälien avulla todeta että kuolinpesä on myyjänä
ja että on oltava jakokirjaa ja ositusta… Ehkä tärkein hiffaus on siinä että
Sirpa ja Sami sitoutuvat olemaan moittimatta/nostamatta kannetta kuolinpesää
kohtaan, PK 20:9a§ Maistraatin vahvistama vahvistus kuolinpesän osakkaista ja
PK 19:14§ suostumus tehdä kiinteistön määräalan myynti. MK 11:6§
selvennyslainhuudostakin suosittelisin tekemään niin olisi helpompi edetä.
Ostaja edellytti ettei määräalaan jää rasitteita voimaan, okei, MK 2:9§
perusteella kuolinpesä voi sitoutua luopumaan omasta kantatilaan kuuluvasta
yhteisiin vesialueisiin kuuluvasta oikeudestaan, näin voi tehdä, MK 16:8§ 2 kpl
50 000€ arvosta kiinnitystä voisi kuolettaa tai voisi selvittää riittääkö
kantatilan arvostus kantamaan kiinnitysten arvon jotta määräala voidaan
luovuttaa kiinnitys-vapaana… Pykälää tähän ei tullut kaivettua esiin...
Naapurin venevalkama-oikeuden peruste, KML 154§ rasiteoikeutta ei voi
lakkauttaa ellei siihen saada naapurin suostumusta… Pelkästään se ettei
venevalkama paikkaa ole käytetty 5 vuoteen ei mielestäni riitä. Mielestäni itse
selitin kohtuu vaikeasti ja huonosti tämän kysymyksen kohdan sillä tunnit alkoi
käydä vähiin ja väsymys alkoi painaa päälle pikku hiljaa.. Odotan maksimissaan
1 pistettä, mutta jos tuuria on niin ehkä enemmänkin… Tosiaan vaikeasti meni
kyllä homma.
Kysymys 6
Eniten ihmetytti ettei kysymys 6 ollut 10 laatikon
monivalinta-tehtävä josta olisi saanut helpolla pisteitä, mutta ei tuo nyt niin
hirmu vaikea tehtävä ollut etteikö siitä voisi pisteitä toki saada. Itsellä
väsymys edelleen painoi joten tehtävä oli vaikea. Se oli kyllä perinteinen
Maankäyttö- ja Rakennuslain sekä kiinteistönmuodostamislain kysymys, mutta B ja
C kohdat oli otettu selvästi tarkoituksena herättää kokelaisiin kokeen lopussa
pientä paniikkia että aika loppuu ja pitää löytää vastaus, ja herpaannuttaa
heitä… En odota montaa pistettä tästäkään kysymyksestä, mutta käydäämpä sitä
läpi hieman…
A)
Tässä piti käsitellä osayleiskaavan vaikutusta
jotta järven rannalle B saisi rakentaa mökin. MKRL 72§ oli siis ehdoton ottaa
huomioon ja MKRL 53§ ja 60§ Asemakaavan puolelta, piti todeta MKRL 116§
perusteella että tontin koko, 5000 m2 oli riittävän iso
rakennuspaikalle ja piti todeta ettei MKRL 125§ perusteella rakennusluvan
myöntäminen estä tai vaikeuta kaavan toteutumista. MKRL 130§ ja MKRL 171 ja
172§ edellytyksien mukaisia poikkeamislupia voi hakea Ely-keskukselta. jos
päätöslupa on myönteinen niin paikalle saa rakentaa. Muussa tapauksessa
alueella voi olla rakentamiskielto tai rakentamisrajoitus.
B)
Okei, kokeen aikana hiffasin että tässä pitää
mennä yhteisaluelain puolelle, Yhteisaluelaki 3§ ja Vesilaki 7§
lupaviranomaiset Aluehallintovirasto ja Ely-keskus tuli mainittua että heidän
suostumus tarvitaan, koska Vesilaki 5§ vesialueen raja on muuttunut
juoksutuksesta johtuen. SE Mikä jäi huomaamatta ja josta kimppa-kyydissä
puhuttiin, oli toimenpideluvan hakeminen… Se jäi minulta kokonaan huomioimatta…
Eli, jos tästä piste tulee niin ehkä hyvä, jos 2 niin vielä parempi, mutta en
odota liikoja.
C)
Tämä käsitteli kalastusta, joten Vesilaki 7§
lupaviranomaiset Ely-Keskus ja Aluehallintovirasto tuli mainittua sen vuoksi
että jos tarvitaan kalastuslupia. Yhteisaluelaki 3§ kalastuskunta tuli
mainittua ja että mikäli sellainen on niin sen luvat ja osakas-kokouksella
käyty käsittelyn hyväksyntä voi antaa luvan kalastukseen… Ehkä tästä piste tai
jopa pari tulee, mutta en odota tästäkään mitään liikoja…
Kysymys 6 oli perinteisesti vaikea ja normi-kaavaa
noudatteleva, varmasti karsi porukkaa pois jopa rajullakin kädellä.
Koe oli selvästi monilta osin vaikea, mutta sen erityinen
tarkoitus varmasti olikin saada karsittua porukkaa pois… mahdollisimman paljon
sillä osallistujia oli törkeän paljon pelkästään Helsingissä. Oma
piste-tavoitteeni oli ennen koetta 35 ja tyytyväinen olen 30 pisteeseen,
läpäisy siis tavoitteena. Uskoisin muutaman huolimattomuus-mokan syöneen
ainakin 5 pistettä, mutta mikäli merkittävimmät karsinta-kysymys hiffaukset
osui oikeaan niin niistä varmasti tuli pisteitä ihan kivasti, ja mikäli minun
vastauksiani ei tulkita liian ympäri-pyöreiksi tai puutteellisiksi…
Toivottavasti 4 ekasta kysymyksestä tulee jokaisesta vähintään se 7-8 pistettä…
Muuten 5 ja 6 kysymysten virheet ovat ehkä kohtalokkaita, tällä kerralla, mutta
odotan niistäkin yhteensä 5-8 pistettä, riippuu pitkälti siitä mihin läpi-pääsyn
pisteraja asettuu. Villi arvaukseni on että 32 pistettä, tosin se rajoittaa
kyllä paljon että 6 tehtävää piti kirjoittaa ja koe oli tehty kyllä mielestäni
normaalia vaikeammaksi… Kokeen tulkinta ja 5 tunnin jaksaminen myös korostuu
varmasti.
Nyt jännityksellä jännittämään Keskuskauppakamarin julkaisemia tuloksia ketkä läpäisi LKV-kokeen ja ketkä joutuu uusimaan ensi marraskuussa... Ja, mielenkiinnolla odotan mitä virallisissa vastauksissa sanotaan, mihin läpi-pääsyn pisterajavaatimus asettuu... Niihin n. puolitoista kuukautta aikaa. Sitä odotellessa... Spekulointia... =) =)
Hyvää kevättä ja kesän odottelua, MM-kiekon ja Euroviisujen tunnelmissa =)
-AJ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti