perjantai 6. helmikuuta 2015

Helmikuusta kevääseen päin...

Viime viikonvaihteen Hesarissa oli juttua hometalosta josta oli lähtenyt pitkä oikeustaistelu... Luonnollisesti, välittäjän näkökannalta katsottuna juttu on simppeli: Vähintäänkin hinnanalennus taikka jos vika on piilevyydestään huolimatta merkittävä, voi kaupan purkaa. Haastetta tapauksen käsittelyssä hieman tuo kuolinpesä, jossa on leski osakkaana ja myyjä-osapuolena.
 
Juttua nopeasti pohtineena, tulee mieleen että oikeuteen on lähdetty juuri siitä syystä että kyseessä on kuolinpesä: Jos pesä jaetaan, on vaara että homevaurion haitat päätyvät ostajan piikkiin maksettavaksi, pesää ei ole todennäköisesti haluttu hukata. Mutta, se että ostaja vetää herneen nenään ja on nostanut kaupan päälle petossyytteen, menee yli oman ymmärrykseni, sillä ennen kauppaa ei ole tehty kuntotarkastusta, siis, myyjä eikä ostaja itsekkään ole sitä tehnyt eivätkä osapuolet ole voineet tietää että myyjä olisi tietämättäänkään yrittämässä petosta. Se syyte ei oman pohdinnan perusteella kantaisi tulosta ja on ylireagointia. Selvästi selvää on että talossa on laatuvirhe, ja jos salainen virhe on merkittävä asunnon asuinkäyttöön nähden olennaisesti haittaava, voitaisiin kauppa purkaa. Nytten näin ei voi tehdä kesken oikeustaistelun, mikä tuo huomattavia lisäkustannuksia osapuolille. Keskinäinen sopiminen ja kaupan purkaminen siis olisi ollut kaikista helpoin ja edullisin tapa ratkaista ongelma nopeasti, edellyttäen laajaa dokumentointia asunnon kunnosta, terveyshaitoista ja että niitä on todennetusti tullut.
 
Mielenkiintoista on, että hometapauksia enemmän ja enemmän tullessa tulee se rajanveto, minkä laajuisia homevaurioita pitää olla että kauppa voidaan purkaa tai mitkä vauriot edellyttää vaan hinnanalennusta. -Home on aina pahasta, mutta, on ymmärrettävä sekin että vanhoissa asunnoissa on usein käytetty eloperäisiä eristeitä kuten Hesarin jutun asunnossakin, sammalta... Se on ollut yleistä 1900 -luvun taitteen taloissa, sitä on ollut rossipohjassa, välipohjassa... Silloin kun sahanporoa ei ole ollut riittämiin käytettävissä tai ei ole ollut varaa siihen. Olen varmaan blogissa aiemminkin tuonut esiin, että pelkkä pintaremontti ei ole fiksua enkä arvosta vain ainoastaan ns. pintakiiltoa, sillä rakenteet ja eristeet on avain asunnon kunnon säilymiseen. Jos remppaa rempataan kunnolla, eikä vain ja ainoastaan pintoja. Näin on HS:n hometalo-jutun rakennuksessa keittiössä tehty. Jutusta käy ilmi se, että käräjillä puidaan onko asunnon lisäsiipi tehty asianmukaisesti ja kuinka tietoisina myyjäosapuoli on ollut tämän taikka remonttien toteutuksesta saati niiden vaikutuksesta muihin osiin talossa... Selvää lienee, että alapohjan tuulettumisen järjestymistä ei ole riittämiin rakentamisaikana huolehdittu, tosin, rakentamisaikana on voitu olettaa että pienikokoisessa talossa on riittämiin alapohjan tuulettumiseen olevia "kissanluukkuja" tai sitten se on unohdettu kokonaisuudessaan. Ilmankierron puute saa sammaleet imemään kosteutta kuin sienet ja pommi on valmis. Asiaa sen paremmin tuntematta, oikeus varmasti tietää miten asia kuuluu ratkaista.
 
TS Koti -liite Turun Sanomissa oli pieni mielenkiintoinen juttu palvelusta Palotarkastus.fi jonka avulla voi selvittää oman omakotitalon, mökin tai soveltuen tulevaisuudessa myös taloyhtiöillekkin, niiden paloturvallisuutta. Systeemi on verkkopohjainen työkalu jolla katsotaan listan velvoittamat kohteet ja omatoimisesti arvioidaan, missä kunnossa mikäkin on. Järjestelmä pelittää tietokoneella sekä mobiilimminkin. Lopputulos on pöytäkirja, jossa näkee lakisääteisien osa-alueiden turvallisuustasot ja listataan puutteet paloturvallisuudessa. Kuluttajille palvelu on maksuton. En ole itse perehtynyt palveluun sivuston pintavilkaisua lukuunottamatta. www.palotarkastus.fi Suosittelen tutustumaan.
 
Viikko on ollut lumentäyteinen, lunta oltu luomassa useaan otteeseen ja hiekoiteltukkin on... Tuli isohko santakuorma pihalle... Jumankauta et oli tapeltavaa, et saatiin kuorma-auto pihalle mutkaisen mäen päälle, sai sannotella tienvartta aikas reippaasti... Noh, nyt on sannoitussantaa pitkälle eteenpäin, ja tulipa mäki sannoitettua. Talvitilaamisen positiivinen etu on se, että rekka ei aiheuta suuria vaurioita pehmeään maaperään: Routa kantaa sen verran että vahingot jää minimiin. Toivonmukaan lopputalvi olisi tasaisempi mitä se on tähän asti ollut, ei jaksaisi jatkuvasti olla kolaamassa, taas hiekoittamassa, sitten taas lunta ja räntää tulee tuutin täydeltä ja taas sama rumba alkaa... Suomen talvi ei ole enää entisensä.
 
-AJ

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti