Joulu oli ja meni samaten teki vuodenvaihde ja vuosi 2015, talveen siirryttiin aika hyytävissä asteissa aina eteläsuomessa saakka. Lintulaudoilla käy keltasirkku poikineen ja harmaasirkku serkkuineen sekä laaja kirjo muitakin nokallisia taikka nelikäpäläisiä. Oli pieni yllätys sillä vuosi pari taannoin ei ruokintapaikalla ollut näin paljon lintuja. Pakkasten ansiota, eihän tällaista pakkaskeliä ole ollut pariin vuoteen... Sen näkee sähkönkulutuksesta, mitä olen Fortum Valpas palvelusta seuraillut. Pahimmillaan sähkönkulutus on ollut liki 200 kWh päiväkulutustasolla, mutta vanha talo niin tietystihän sitä menee... Puuhella ja leivinuuni ovat auttaneet tänäkin talvena paljon, ja onneksi lumi tuli myös maahan, sai kolattua lunta kivijalan reunat täyteen.
Lehdestä luin, että Salon kaupunki on mukana liikennekäyttäytymis selvityshankkeessa. No, 30 000€ meni siihen sitten, antaa ehkä tietoa muttei varmaan johda juuri merkittävästi mihinkään, ainakin itse näin kuvittelisin. Liikenneväylien kun tulisi toimia siten, että se palvelee sen käyttäjiään eikä aiheuta ympäristölle kohtuuttomia haittoja... Kieltämättä näin sen tulisi olla, vaikkei aina näytä siltä että niin meneteltäisiin... Jokatapauksessa, turhia kulueriä tulisi välttää ja kokonaisuutta pohtia käytännöllisyyden sekä taloudellisuuden kautta, jota verkoston on palveltava myös huonoilla keleillä. Erittäin tärkeä/ merkittävä liikennepuolen parantamis/ kehittämissuunta on Teijo kansallispuistoineen. Merkityksellisyys tulee matkailusta jonka odotetaan lähiaikoina kasvavan. Mitään suuria hankkeita ei ole järkevää toteuttaa, mutta sen verran panostusta on oltava ettei perus tienpitoa unohdeta etenkään talvella, ja tienpinnan soisi olevan kauttaaltaan sileää ja mieluiten asfalttia. Siis, pidetään mielessä ne valtit ja syyt miksi matkailijoita Teijon alueella käy mutta muistetaan, että ei ylikaupallisteta aluetta sekä alueelle vievää infraa, eikä liikaa etenkään kansallispuistoa, vaan panostetaan huolenpitoon ja ennaltaehkäisevään tienpitoon. Kaupungin keskustassa kaikki on kuten pitääkin, ilmaisia ruutuja löytyy loistavasti ja katuja on ristiin rastiin, ei ole pelkoa etteikö autoa saisi liikkeen oven eteen halutessaan. Lisäksi säästeliäästi toimiva kuljettaja jättää auton hyvillään parkkipaikalle ja asioi keskustassa ihan apostolinkyyditse, kävellen. Kylillä taas palvelujen saatavuus liikkumiseen kaipaa hieman parannuksia. Linja-autoja ei kulje juuri kesäisin ja syrjäkyliltä liikkuminen esim. Ammattikoululle peruskoululaisten eriävinä loma-aikoina on puskaradiossa kommentoidun perusteella haasteellisempaa. Taksilupiakin on vielä karsittu, sanotaan ettei olisi käyttäjiä... Lisäksi ylemmiltä tahoilta kehotetaan kimppakyyteihin mutta sitten, tulee Uberin kaltaiset "pimeät taksipalvelut" jotka kritisoidaan maan rakoon saakka vaikka ihmisillä on palvelulle kysyntää, silti palvelutasoa ja -verkkoa karsitaan. Tuntuu ristiriitaiselta, syykin on selvä: Kunnille on edullisempaa järjestää palveluita kun ihmiset keskittyvät asumaan keskustaajamiin. Sitä se kuntaliitos edisti, kun haluttiin karsia päällekkäistä hallintoa, ja nyt kun homma ei näytä edistyvän liitoksen saralla eikä uuden kunnan sisällä siten kuin päättäjät/eu-tahot toivoisi keskitytään SOTE:en, josta ei juuri ole uusia kuulunut alkuvuoden puolella. Miksi edistyisikään, kun tulee se SOTE ja liitoksissa kuntalaisten asemaa ei juuri edistetä ainakaan tavallisen tallaajan vinkkelistä tarkasteltuna?
Tässä viikolla mielenkiintoisin kuntauutinen tuli Rovaniemeltä, jossa kylien asukkaita kutsutaan avoimiin aluelautakuntien kokouksiin. Aluelautakunnat järjestävät omien alueiden lähipalveluja, kuten mm. Koulu- ja päivähoitopalvelut että nuoriso- ja liikunta- sekä kulttuuripalveluita. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja seuraamisen arvoinen, mm. Senkin puolesta että kun syksyllä 2015 Salossa oltiin halukkaita sulkea 3 alakoulua mukaanluettuna Teijon koulu, paikalliset yrittäjät olivat valmiita erinäisiin toimiin koulun säilyttämiseksi... Tavallaan nyt Teijolla toimisi hyvin Rovaniemen aluelautakuntamalli jossa lautakunta tekee paikalliset rahavirtajaot miten parhaaseen näkee. Silloin päätäntävaltaa on enemmän alueen asukkaiden omissa käsissä. Rahanjako ja varojen niukkuus olisi haasteena, mutta talkootoiminnan edistämistäkin tulisi pyrkiä viedä eteenpäin aiheelliset kulukorvaukset toki huomioiden.
http://yle.fi/uutiset/kiinnostaako_lahidemokratia_rovaniemella__kylien_vaet_kutsutaan_avoimiin_aluelautakunnan_kokouksiin/8603453
Salossa etsittiin TE-toimistonkin kautta kyläasiamiestä, tiedä että palkkaavatko loppujen lopuksi siihen ketään ja määräaikainen Leader rahoitettu pestihän sekin on kyseessä, mutta tarkoitusperä on siis se oikea: halutaan luoda enemmän yhteisöllisyyttä kyliin. Vain sen kautta pystytään ylläpitämään kyliä elinvoimaisena. Tärkeää toki olisi ettei mukaan sotketa liiaksi politiikkaa, näkisin eniten aiheelliseksi pyrkimykseksi talkoohengen luomisen. Parhaimmillaan kaupunki saisi siirrettyä joitain toimia näille kyläyhdistyksille, miksei vastuuta enemmänkin kuten on Rovaniemen aluelautakunnillekkin tehty, mutta ehdoton edellytys on että kaikki kuntalaiset pääsevät halutessaan osallisiksi- taikka vaikuttamaan palveluihin ilman isompia velvoitteita. Toimintaan kylissä jo on vaikka millä mitalla, on seurakunnan toimintaa, on pienkiinteistöyhdistystä, 4H toimintaa, SPR toimintaa, MLL:ää, Marttoja, yhdistyksiä ja seuroja sekä erilaisia osuuskuntia, mutta kaikkia em. Tahoja yhdistää se, että toiminnalle on oltava sopivat puitteet ja edellytykset. Jollei jäseniä ole ei ole käytännössä toimintaaķaan, se jää tuolloin aika nimelliseksi. Toki nämäkin em. Tahot ovat ottaneet jo vastuuta omilta osin, mutta jää kysymykseksi että voisiko vastuunkanto olla laajempaa kuten Rovaniemen aluelautakuntien osalla on, ja löytyykö enemmän kiinnostuneita jotka eivät vielä ole mukana nykyisten yhdistysten ja seurojen toiminnassa? Kylien elinvoimaisuus korostuu jos kaupunki on palveluverkkoaan leikkaamassa, elinvoimaisia alueita kohdellaan silloin helläkätisemmin. Elinvoimaisena alueet edistää myös yrittäjyyttä, tosin politiikkojen tulisi parantaa pienten yritysten toimintaedellytyksiä nykyisestä, varmasti asteittain edistäisi yritysten perustamista. Ja tukisi kylien elinvoimaisuutta jonkin verran lisää. Kyläyhdistyksen rinnalla aluelautakuntamalli voisi olla siis toinen harkinnan arvoinen vaihtoehto. Kyläyhdistys taikka aluelautakunta, kumpikin varmasti edistää paikallisuutta ja paikallisidentiteettiä sekä toimisi uuden liitoskunnan tekemänä kädenojennuksena paikallisille kylien asukkaille.
Ari Järvinen
LKV Kiinteistönvälittäjä
19.1.2016
Salo, Pertteli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti