Tänään 19.9. on uutisoitu eri nettisivuilla paljonko tulevat veronkorotukset vaikuttavat polttoainehintoin... Bensalitra kallistuu lähemmäs 2,8 senttiä litraa kohden ja diesel 13 senttiä/litra, kun mukaan tulee edellisen hallituksen korotukset. http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2011/09/19/mt-diesel-kallistuu-13-senttia-litralta--bensiini-28-senttia/201113250/12
Luonnollisesti hinnat tulevat heijastumaan kuluttajahintoihin, eli tavallisen ihmisen kauppalasku kallistuu jonkin verran ja inflaatio kiihtyy. Ja kun huomioi että Suomi on harvaan asuttu maa, niin ihmiset tulevaisuudessa entisestäänkin hakeutuvat lähiöihin ja taajamiin asumaan pois maaseudun korvesta. Onneksi öljyn ja sähkön maailmanmarkkinahinnat ovat tulleet hieman alaspäin, ja hyvä vesitilanne pitää tämän syksyn sähkön hintaa hieman matalampana.
Palvelut siis vähenevät ja entisestään halutaan saada verkkoon kaikkea asiointia. Onhan tämä ymmärrettävää kun tekniikka sen kerran sallii, mutta on niitäkin jotka haluavat asioida toisen ihmisen kanssa. Itse asioin mieluusti pankin kassalla ja työvoimatoimistossa, vaikka verkkopalveluita on runsaasti tarjolla. Tämä riippuu myös toki paljon siitä että missä asioi. Ruuhkaisessa Helsingissä varmasti verkkoasiointia toivotaan enemmän. Sama harvaanasutuilla seuduilla se olisi kätevää. Itse kylläkin menen paikan päälle asioimaan kun saan samalla kerralla hoidettua muitakin asioita kuntoon.
Palveluissa on kääntöpuolensakin. Turunsanomien uutisessa 19.9.2011 "Työtön voi saada karenssin, jos CV-netti unohtuu" -käy ilmi se, että mikäli työnhakija laiminlyö CV-nettiä, voi hänelle langeta 2 kuukauden karenssi. CV-netti on vapaaehtoinen, mutta se muuttuu pakolliseksi jos se merkitään yheisesti sovittuun työllistymissuunnitelmaan. Erikoista. Ainakin minusta. Entä jos työtön henkilö ei pysty maksamaan nettikulujaan ja ei pääse verkkoon asioimaan CV-netissä? Etenkin jos tämä on kaukana korvessa ja kulkeminen on muutenkin kallista? Minun mielestä CV-netin karenssiriski tulisi poistaa. Työttömälle työnhakijalle voi tulla esteitä monestakin syystä päästä palveluun eikä järjestelmän toimivuus ole tasavertaista. Kaupunkilaisilla on reilusti enemmän etuja, kun he pääsevät lähikirjastoon kävellen ja työvoimatoimistoon, tai muuhun paikkaan jossa tietokone ja netti olisi ilmaiseksi käytettävissä. Maaseudulla asuva työtön taas... Ensin maksettava aina kallistuva bussimatka tai kyyti lähimmälle paikalle jossa tietokone ja netti on käytettävissä. Ei tätä joka päivä ehdi tekemään jos nettiä ei ole kotona käytettävissä. Toiseksi ei voi olla varma siitä että aina pääsee koneelle silloin kun haluaa tai voisi ehtiä, myös takaisin omaan kotiinkin on päästävä. Näkee selvästi että vähäosaisimmat joutuvat entistä ahtaammalle. Ei ihme että maaseutu autioituu nuorista. Kohta siellä ei ole muuta kuin vanhoja ihmisiä. Vanhoja sairaita ihmisiä joita kukaan ei kaipaa. Jos kerran joitain palveluita viedään pois ja kauemmas ihmisistä, niin heille, jotka jäävät tai joutuvat jäämään, niin heille niitä pitäisi tuoda lähemmäs. Se olisi viisasta.
Näin maaseudulla asuvana jään paitsi muutamista ekstra -jutuista, joita taajamissa asuvat saavat. Mm. suoramainontajakelua harjoittavien yrityksien mainosjakelukierros ei yllä tänne asti. Ilmaislehtinen, joka jaetaan joka kotiin, ei tule minun kotiini. Sen saa siitä megakokoisesta lähimarketista oven vierestä itse noutaa itselleen. Tai tilata kotiin maksua vastaan. Onko oikein? Ei. Muttei lehdellä niin väliäkään. Paitsi, kun sanomalehtiin tulee 9% Arvolisäveron korotus niin lehtitilaukset kallistuu. Ilmaislehti olisi silloin tosi kiva, etenkin paikallisten asioiden vuoksi. Mutta onko ilmaislehti enää ilmaislehti jos sen voi tilata kotiovelle kannettuna sinne, minne sitä ei ilmaiseksi jaeta? Ei minusta. Veronkorotukset heijastuvat tällöin mainonnan kallistumiseen ilmaislehdissä. Maksullisiin päivälehtiin ei mainontakuluja paljoa nosteta, jonkin verran jottei kaikki korotukset menisi suoraan kuluttajien maksettavaksi. Itse pelkään että lukeminen vähenee. -Siis sanomalehden. Maailma on muuttunut muutenkin jo paljon hektisemmäksi ja se seuraa entistä enemmän reaaliaikaisesti verkon tapahtumia. Ja reaaliaikaisuus heijastuu... Reagoidaan kaikkeen nopeasti ja reagointiin reagoidaan. Taloudessa tämä on entuudestaan tuttua ja liikkeelle heitetystä lumipallosta muodostuu kohtuu äkkiä valtava lumivyöry jyrkänteen yli. Sitä tässä talouskriisin hoidossa eniten yritetään estää. Ettei lumipalloa heitetä. Mutta keväällä osinkojen maksun jälkeen riski lumivyörylle entisestään kasvaa, kun säät lämpenee ja maailma alkaa elämään uusia vaiheita. Ensi keväällä nähdään, mihin mittoihin jo alkanut vyöry jatkuu, minne asti se yltää sekä minne se päättyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti