Mainitaan paikkaamisesta että käytin epoksiliimaa/ 2-komponenttiliima, sekoitettava joten lujuutta löytyy, kosketuskuiva nopeasti ja tosi vahva hyvä liima, levitettävä tasaisesti sisä- ja ulkopuolelle saavia niin halkeama varmasti paikattu kestävästi. Sisäpuolelle liimauksen päälle laitin alumiiniteippikerroksen ja lakkasin saavin sisäpinnan kauttaaltaan. Ulkopuolelle jäljempänä kuvassa olevaa mustaa voimateippiä, ilmastointiteippi sopii myös hyvin. Alumiiniteippiäkin laitin hieman mutta se ei välttämätöntä ulkopuolella, sisäpuolella saavia ei myöskään välttämätön, mutta hidastaa sitä että vesi jäädyttää liiman kiinni jäähän ja rikkoo sisäpinnan paikkauksen. Sisäpinnan paikkauksia joutuu uusimaan useammin kuin ulkopinnan. Kuulemman myös lasikuitu-pohjainen paikkaus on loistava tapa korjata vanhoja saaveja uuteen uskoon. Sitä en ole kokeillut. Kumminkin, paikattu saavi kestää siinä missä uusikin, toki paikkaukset pitää joskus ehkä uusia mutta kokeiltu tämäkin ja todettu toimivaksi. Teipin vedin nyt koko saavin ympäri tiukkaan koska koko saavi on täynnä hiusmurtumia ja ennakoin että se voi hajota nyt koska vaan uudelleen, niin yritän vielä vähän pidentää näin sen käyttöikää... Viimeisiä vuosia kuvassa olevan saavin suhteen kyllä viedään.
Jäälyhtyjen jäädyttämisessä kaikista tärkein on se että kylmä pakkasilma pääsee jäädyttämään lyhdyn joka puolelta. Itse ratkaisin asian siten että laitin ojan ylittävän sillan päälle vielä puurimat joiden päälle saavit ja ämpärit tulivat. Ohuet rimat kestävät hyvin 5x70l saavitkin joten turhaa pelkoa ei tarvitse ottaa. Pääasia että jäädytysalusta on yhtä kylmä mitä on ympäröivä ilmakin.
Kuntoiluintoisille vinkki: Kantamalla vedet ämpäreillä ja kastelukannuilla saaveihin tulee hyvää monipuolista kuntoliikuntaa. Itse käytän kylläkin vesiletkua... Siitäkin huolimatta että pakkasta olisi se -15 tai -25 astetta. Vesiletku on säilytettävä sitten tyhjänä tai tuotava sisälle lämpimään saavien täytön jälkeen ja ulkohanan olis hyvä olla pakkassuojattua mallia, elikkä hana tyhjentää itsensä vedestä se suljettua. Pienet vesimäärät, esim. 4 ämpäriä, kannattaa kantaa, mutta jos jäädyttää saaveja enemmänkin niin suosittelen vesiletkua =)
Iltapäivästä saavit on kuvassa jätetty -15 asteen pakkaseen, illalla pakkanen on jäädyttänyt saaveihin jo pienen jääkerroksen. Pienemmillä pakkasilla, 4-5 astetta, saaveja ja ämpäreitä voi joutua jäädyttämään 2-3 vuorokauttakin jotta niihin tulee tarpeeksi paksu jääkerros. Mikäli tuulee niin pakkaseen suhteutettuna jäätymisaikaa on hyvä arvioida =) Tällöin se on nopeampi, mutta tuulella jäätyminen voi olla toispuolisempaa mitä tasaisella pakkasella. Joka tapauksessa, jäädyttäessä on hyvä käydä tarkistamassa välillä jäätyvät jäälyhdyt ja tekemässä niihin reikä jäänpintaan, sillä jään alle syntyy painetta ja se on se voima, joka viimekädessä halkaisee ja hajoittaa saavit/ämpärit. Monessa jäälyhty-ämpärissä voi jopa tuo jäätyvä vesi ns. nousta ylös saavista, se ajaa ylimääräistä vettä ulos ja silloin tuo reikä on hyödyllinen, vaikka se jäätyy umpeen niin se on väylä josta se ajaa ensiksi vettä ulos. Alempi kuva todistaa että seuraavan aamun 20 asteen pakkasessa saavien keskiosat ovat paljon paksummassa jääpeitteessä mitä reunat. Jos jäätä on arviolta puoli-senttiä sentti niin jäälyhty jo saattaa kestää muodossaan, mutta itse suosittelen senttiä vähitään ja mieluiten puolitoista-2 cm paksua jäätä kauttaaltaan.
Isot saavit on kätevintä siirrellä lumikolalla. On kuitenkin muistettava että kovan maan pinnalla ei pidä vetää/siirrellä jäälyhtyjä, joten olisi hyvä olla sopiva lumiura jota pitkin jäälyhtyjä siirtelee niin pohja edes hieman pääsee joustamaan kolhujen sattuessa kohdille. Alemmassa kuvassa huonohko lumiura jäädytyspaikalta sijoituspaikan suuntaan.
Jäälyhdyt ja saavit pitää irroittaa toisistaan, siihen käytetään kuumaa vettä. Uudemmissa saaveissa pinta on liukkaampi ja jäälyhdyt irtoaa jo 5 litralla kuumaa vettä, parhaimmillaan 10 litran kannullisella kuumaa vettä voi jopa irroittaa 3 saavia. Jotkut naarmuisemmat saavit voi vaatia jopa 20-30 litraakin vettä ennen kuin irtoavat.
Jäälyhdyn pintaan tehdään aina ensiksi pohjareikä. Puukko, porakone, myös akkukäyttöinen mahdollinen, huomioitava aina että siellä lyhdyn sisällä on painetta ja se voi roiskia vettä silmille... joten sähköttömät laitteet parhaimpia. Puukkoa kannatta/voi lämmittää kuumalla vedellä, puree paremmin jäähän. Kun reikä on tehty, ämpäri voidaan lavuaarissa kääntää ylösalaisin, saavin kohdalla saavi ylösalaisin ja kuuma vesi valutetaan ämpärin/saavin päälle. Kun ämpäri irtoaa se irroitetaan, näin päin jäälyhty tullaan sijoittamaan jatkossa sitten siihen paikkaan mihin sen voisi mieluiten jättääkkin... Paksujäisempiä jäälyhtyjä voi siirrelläkkin. Miksi sitten se päälireikä tulee käytännössä väärin päin? Siksi, koska jäätyessä ensiksi jäätyy ämpärin/saavin pinta ja reunat, viimeiseksi pohja johon kohdistuu kaikista kovin paine. Siksi ämpäreistäkin hajoaa todennäköisimminkin pohja ja saavissa se halkeama kohdistuu sivuun sillä pohja on paremmin muotoiltu saaveissa. Näin ollen myös jää ei ole yhtä paksua ämpärin pohjalla mitä se on päällä, joten reikä on helpompi tehdä sinne toiselle puolelle, pohjaan, mikä sitten on jäälyhdyn pääliosa jatkossa. Reikä tulee olla sen verran iso että käsi menee sisälle hyvin, muttei se saa olla liian iso koska silloin se ei suojaa kynttilää lumelta ja tuiskulta.
JÄÄLYHTYFILMI
Lopputulos on kauniit jäälyhdyt kynttilöiden kanssa. Aikanaan jäälyhdyt huurtuvat ja näyttävät tosi makeilta talvipakkasessa =) Niitä voi myös värjätä suihkupullon ja värjätyn veden kanssa, vesiväri tai elintarvikeväri kelpaa. Jäädytysvaiheessa väri ei jää jäähän, olen kokeillut. Mikäli jäälyhdyssä on roskia tai väriä haluaa vaihtaa, tai on polttanut roihua jäälyhdyn sisällä ja se on nokistunut sisältä, saa edellämainitut poistettua lämpimällä vedellä, kunhan vettä ei käytä liikaa että lyhty sulaa kokonaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti