Omakotitalon Huoltokirja vs. Rautia Apuri -sovellus

Rautian mainos muistutti että he ovat tuoneet mobiilisovelluksen kaikkien kansalaisten käyttöön, mikä vastaa Omakotitalon Huoltokirjaa. Omakotiliitto julkaisee ja tuottaa jäsenilleen vastaavaa, niin paperisena kuin mobiilistikkin. Tämä blogipostaus yleispiirteisesti käsittelee paperiversion ja Rautia Apuria, lähinnä niiden eroja.

http://www.rautia.fi/ideatjavinkit/pages/rautia-apuri.aspx  ohessa Rautia apuriin opastava linkki.

Rautia apurista on todettava että se on ilmainen, jokaisen saatavissa ja palveleva, mm. Siellä on Tikkurilan värikartat ja Rautia toimipisteet, ohjevideoita eri ttoimenpiteisiin enimmäkseen pihapiirin ehostukseen. Sovelluksessa on laskurit mm. Maaliin, laminaattiin, tapettiin ja seinälaattoihin, sekä ostoslista, jonne voi kirjata mitä pitäisi mennä ostamaan -Mieluiten rautiasta. Paremmin sovelluksesta tietävä osannee todeta, paljonko sovellus kerää käyttäjätietoja joita Rautiat voivat hyödyntää.

Sovellukseen on luotava tunnus ja rekisteröidyttävä. Se on suhtkoht simppeliä, jonka jälkeen lisätään omat kiinteistöt. Kiinteistöt, josta Lisää Kiinteistö, täydennetään Kohteen nimi, osoite ja Rakennusvuosi. Kuva ja muistiinpanot ovat vapaa3htoisia, enkä itse saanut niiden kanssa mitään aikaiseksi.. Jos omistaa useita kiinteistöjä, kuva selkiyttää toki että mistä kiinteistöstä milloinkin puhutaan. Kiinteistön huoltokirja kokoaa useita kategorioita jotka sisältää omat ala-valikkonsa, niistä voi merkitä mitä pitää lisätä omiin huoltotöihin ja mitä on kulloinkin tehty. Toimia voi myöskin ajastaa jolloin käsittäisin sovelluksen ilmoittavan tai lähettävän muistutus-sähköpostin, että mitä on tehtävä.

Omat kiinteistöt välilehdeltä valitaan kulloinkin kiinteistö, josta näkee perustiedot ja muistiinpanot & kuvan jotka on sinne lisännyt, huoltokirjan josta voi määrittää mitä on tehtävä, sekä omat huoltotyöt joista näkee luettelon että mitkä on tehy ja mitkä on tekemättä. Kokonaisuudessaan tältä osin Rautia apuri on lievästi sanottuna sekava ja hieman epäkäytännöllinen, mutta perehtyneelle käyttäjälle ihan kätevä apu esim. Sisustuksessa ja remontoinnissa.

Rautia Apurissa kiinteistön voi myös jakaa, mutta sen tekemisen järkevyyttä ja hyötyä en ala arvioimaan... Jos se on kiinteistökaupassa, että tiedot saa siirrettyä kiinteistön ostajalle, on se ok mut muuten vain somessa jaettavaksi en näe enää mitään järkeä... Ei tullut testattua.

Omakotiliiton huoltokirja vihkonen on... Aluksi Blaa blaa blaa tekstit, ne on ohjeita ja sisällysluetteloja... Ensinnäkin, vihko on kiinteistökohtainen. Sinne täydennetään kiinteistön perustiedot kuten Rautia apurissa, se on laajempi sillä se huomioi mm. Asunto-Oy muotoisia rakennuksia, mm. Paritaloja. Perustietojen yhteyteen voi listata muistiin rasitteet, liittymäsopimukset, tontti, vuokranantaja, aurausmääriä, rakennuslupiin liittyviä tietoja sekä rakennuksen muita tietoja kuten käyttöönotto, rakennusksen kerrosala ym. Lisäksi on oma luettelo muille kiinteistön rakennuksille, esim. Erillinen aitta, autotalli, varasto... mitä näitä on.

Sitten seuraa... Blaa blaa blaaa, eli ylläpidonmpikaopas joka antaa ohjeitaja neuvoja miten kiinteistön kanssa tulisi toimia... Eli, tarkasta, huolla, korjaa säännöllisesti, seuraa kulutusta, tehosta ja vähennä energiankäyttöä jne. Seuraa Kulutusta -puoleen parhain ja toimivin sovellus on Fortum Valpas, tai vastaava ohjelma sähköntarjoajaltasi. Sinne on kätevä merkitä energiankäyttöä vähentäviä remontteja ja toimintatapoja. Tämän kanssa itse suosittelisin seuraamaan myös säätä, hankkimalla vuosittain sääpäiväkirjan ja seuraamalla ulkolämpötiloja. Ne on yhteydessä sähkönkulutukseen ja valveutunut seuraaja pystyy hyödyntämään sääennusteita ja siten maltillistamaan sähkö- ja lämmityslaskuja. Itse olen kuukausittaiset sähkönkulutusmäärät listannut sääpäiväkirjan kuukausiraportteihin ylös, joista on kätevä katsoa miten ennakointi ja toimenpiteet käytännössä toteutuvat ja näkyvät kulutuksessa. Tärkeää on myös, että kovalla pakkasella tai tuulella käy tsekkaamassa kiinteistönsä ovet, ikkunat, portaikot ja kylmiin tiloihin vievät ovet, miltä tuntuu vedontunteen osalta, jolla varmistetaan tiivisteiden toimivuus.

Huoltokirjassa on oma seuranta energian ja veden osalta, se on siis kätevä yleispiirteisesti tehdä huoltokirjaan. -Edellämainitsemallani tavalla voi sen sijaan voi oppia vähentämään sähkönkulutusta. Samalla vuosikulutuksen yhteydessä voi seurata kiinteistön aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Vihkosessa on myös oma Kiinteistökustannusten seuranta -lista, mikä kannattaa kerran vuodessa laskea tiliotteista, että paljonko koti kuluttaa rahaa, ja miettiä missä voisi kuluista tinkiä. Mukaan on listattu vakuutukset, nuohous, kiinteistövero, sähkö, polttopuut, remontit, auraus...

Vihkosessa on lueteltu huoltokalenteri missä on tarkastettavat kuukausitehtävät, mm. Energian ja veden kulutusseuranta, hanat, suihkut jne. Suuttimien kunto, ilmanvaihto, ilmalämpöpumpun toimivuus, palovaroittimien testit... Vikavirtakytkimen testaus... Paljon toimia joita harva toteuttaa hyvä jos joskus remonttien yhteydessä. Sitten on oma luettelonsa vuositehtävissä, mitä pitää vuosittain tarkistaa... mm. Vesikaton ja sen läpivientien tarkistus, ikkunoiden, savuhormien tsekkaus, lumen ja jäänpoiston tarpeen arviointi, aitojen ja piharakennelmien kunto ja korjaustarve, salaojat, sadevesikaivot, jätevesijärjestelmän toimivuus, valaisimien ja sähköjärjestelmän läpi-tsekkaus, ulkoseinät, sokkelien ja ulkopintojen tsekkaus, alapohjan ja yläpohjan vuosittainen tarkistus, märkätilojen tarkistukset, vesilukkojen puhdistus, vesikiertopatterien ilmaus... Pitkä luettelo jo esimerkkejäkin... No, asioita merkitään mitä on tehtävä ja milloinkin, ja se löytyy huoltokirjasta. Sitten vihlosessa on Keskimääräiset kunnossapitojaksot, jota voi käyttää huoltokirjan apuna... Siitä selviää mm. Vesijohtojen käyttöikä, teräsputket, sinkityt n. 40 vuotta, kupariputket 40- 50 vuotta, muoviputket... kohta on tyhjä. Komposiittiputket 50 vuotta... Näin esimerkkinä.

Vihkossa on myös kiinteistön kunnossapitosuunnitelma, jonne voi toimenpiteitä suunnitella, asettaa tavoitteita ja arvioida hintoja... Vihkossa on korjauspäiväkirja, jonne olisi syytä luetteloida tehdyt toimet...

Vihkosessa on paljon teknistä materiaalia, ja lisää seuraa. Siellä on mm. Kiinteistön rakenteet, eli millainen perustus, millainen alapojja, kellarin seinärakenteet, mistä rakennuksen kantava runko on tehty, millainen katto talossa on ja paljonko sen tulisi kestää lumikuormaa, millainen yläpohja ja sen eristys on... Ikkunat, väliseinät, märkätilat, hormit... Paljon sellaista josta osan vain kiinteistön rakentanut omistaja voi vain tietää sata-varmasti. Sitten tulee pitkä luettelo kiinteistön talotekniikkaa, lämmitys, vesijohdot, jätevesiviemärit, ilmanvaihto, sähkölaitteet... Niitä seuraa talotekniikan käyttöarvoja, kuten huonelämpötilat...

Loppua kohden tulee helpompaa, vapaa luettelo pihapiiriin ja ympäristöön, luettelointimahdollisuudet pintamateriaaleille ja maaleille... Sitten loppu on ohjeita jos havaitsee tai tapahtuu jotain sekä puhelinnumeroita, sekä pitkä lista linkkejä, lakisäädöksiä ja tahoja joista tarvittaessa saa neuvontaa.

Todettava, että vuoden 2000 omakotiliiton huoltokirja on ehkä asteen pari selkeämpi mitä 2010 lukuinen, yhteenvetona todettava että Rautia Apuri on vähemmän tekninen ja sittenkin vapaampi huoltokirja, mikä on varmasti normi omakotiasukkaalle riittoisa ja järkevimmistä vaihtoehdoista. Teknisyyttä rakastavalle oikea vaihtoehto on sen sijaan Omakotitalon Huoltokirja. Siellä täyteltävää riittää moninkertaisesti Rautia Apuriin verrattuna. Silti sanottava, että monimutkaisuudestaan huolimatta Omakotiliiton huoltokirja on sen käyttäjälleen moninkertaisesti taloudellisuutta kehittävämpi valinta, toisin kuin Rautia Apuri. Asuntokaupan yhteydessä paperinen huoltokirja on helppo delegoida asunnon ostajalle. Sähköiset mobiilisovellukset onkin monimutkaisempia siirrettävyyden osalta, niistä en pysty sanomaan mitään. Itse pysyn tässä monimuoto-seurannassa, eli tietoa ylös vähän minne milloinkin...

-AJ