Asuntorakentamisen laadukkuus mielipidekeskusteluissa...

 

Salon Seudun Sanomat 22.3.2015 Mielipidekirjoitus oheisessa kuvassa. Klikkaamalla suuremmaksi.

 

SSS 22.3.2015 mielipidekirjoituksessaan Arkkitehti Markku Axelsson kehoittaa Salon uusien asuntojen ostajia edellyttämään laadukkuutta hankkimistaan asunnoista, ja samalla kriittisesti perustelee näkökantaansa. Noh, tästä ei sen enempää, toki tulevaisuuden asumistarve on etenkin iäkkäämmillä ihmisillä väljyyttä tarvitseva, ja mm. rakentamismääräyksissäkin jo taidetaan edellyttää aika esteettömiä tiloja ja ratkaisuja… Tilantarve on kumminkin muuttunut. Se kieltämättä myös heijastuu suunnitteluunkin ja voi vaikuttaa muuhun asumismukavuuteen, mutta tuskin merkittävän haitan vertaa sentään. En ala ottamaan kantaa yleisluontoisuutta kummemmin mielipiteessä esitettyihin väitteisiin lain määräyksiä enempää, en etenkään yksittäistapauksiin tai merkittävimmin yksityiskohtiinkaan, mutta käsittelen mielipidekirjoitusta pääasiassa markkinoinnin ja rakentamisen valvonnan vaikutuksia pohtien…

Ensimmäinen kriittinen mielipiteeni tulee, etten näe tekstistä Axelssonin luottavan rakentamisen ammattilaisten osaamiseen. Toiseksi, mitähän mielipidekirjoituksesta ovat mieltä asunnon jo ostaneet henkilöt? Varmaan tulee puheluita rakennuttajalle sekä asuntoja välittävälle välitysliikkeelle, et mitä helevettiä, onko siellä ryssitty nyt helkutin pahasti, kun mielipidekirjoitus on kohdennettu tämänhetkiseen rakennustyöhön. Lisäksi sivusta on mainittava, että Arkkitehti Axelsson on ottanut aiheesta kantaa mm. Salon Kuntalaisforumilla jo talven aikana, mikä nyttemmin on tuotu mielipidekirjoituksessa sanomalehteen saakka. Tuolloin hänen mielipide sai kritiikkiä. Nyt olleessa kirjoituksessa sekä kyseenalaistetaan rakentajien, suunnittelijoiden sekä kiinteistönvälittäjien ammattitaitoa ja osaamista, että myös Suomalaisen rakentamisen sekä rakennusvalvonnan luotettavuutta. Teen heti tässä yhteydessä selväksi, ettei itselläni ole mitään roolia tämänhetkisessä Salon asuntokaupassa, en tällä hetkellä tee kiinteistönvälitystyötä, vaikka välittäjä olenkin. Pyrin ottamaan mielipidekirjoitukseen kantaa puolueettomasta näkökannasta katsottuna.

Markkinoinnista… Siihen on tarkat säädökset 2001 säädetyssä asuntomarkkinointi-asetuksessa. Asuntokauppalaki määrää tarkat säädökset, miten Asunnon ostajaa tulee suojata rakentamisvaiheessa. Toisin kuin Axelsson mielipidekirjoituksessaan väittää, on päävastuu suunnittelu- ja rakennusvirheistä viimekädessä aina rakennuttajalla, ei siis yksinään rakennusliikkeellä… Rakennuttaja voi olla myöskin mm. kiinteistönvälitysliike, pankki, säätiö, yritys… Yksityinen tai julkinen taho. Kumminkin, rakennuttaja noudattaa RS-Järjestelmää, rakentaja = Perustajaosakas huolehtii lain velvoittamista turva-asiakirjoista ja on velvoitettu huolehtimaan rakentamisvaiheen vakuudesta. Tuo vakuus on rahanarvoinen vakuus/ Vakuutus, jolla turvataan asunto-yhtiön rakennushanketta, mahdollisten vastoinkäymisten varalta. Kun rakennus on hyväksytty käyttöönotettavaksi, tuon jälkeen tilalle on asetettava rakentamisvaiheen jälkeinen  vakuus, mikä on vähintään voimassa reilun vuoden. Nuo vakuudet ovat asunto-yhtiölle tärkeitä mm. rakennusvirheen taikka rakentamiseen liittyvän sopimuksen toteutumatta jäämisen paikkaamiseksi, joihin vakuudet on kohdistettu ensisijaisesti. Lisäksi vakuus voi korvata perustajaosakkaan sopimusrikkomuksia. Lisäksi rakennuksen rakennuttaja asettaa lain kirjatulla velvoitteella suorituskyvyttömyysvakuuden, joka on voimassa 10 vuotta aina rakennuksen käyttöönotosta luettuna. Tämä on rakentajan konkurssin varalta, sillä vakuuden antanut rakennuttaja vastaa Uuden asunnon kaupasta johtuneista mahdollisista rakennusvirheiden korjaamisista tuona aikana. Nämä ei korvaa ehkä rakennusLAADUN puutteita jos rakennusvirheitä ei ole todennetusti tehty, mutta esim. mikäli sadevedet virheen vuoksi pääsisi rakennukseen, olisi korvausvelvoite olemassa. Tästä vakuudesta katetaan tarpeentullen myös mahdolliset ”evakko-kulut”, jos niin on tarpeen. Mutta, rakennus voi olla rakennusvirheittä ja hyvän rakennustavan mukaisesti rakennettu, vaikkei se olisikaan mm. ”Korkealla laadulla” rakennettu rakenteisiin nähden katsottuna. Laatu voi olla myös mm. rakentajan luotettavuutta osaamisen suhteen, vaikkei se rakennuksen laadukkuuden tasosta suoraan mitään kertoisi, onko se sitten virheellistä mielikuvamarkkinointia vai ei, niin… Siinäpä tulkittavaa kerrakseen!

On selvää, että asuntokauppa on tietyin osin myös mielikuvamarkkinointia. Tästä on puhuttu koulutuspäivillä käydessäni niillä vuodesta 2011-2013. Tuolloin on puhuttu mm. Asuntojen stailauksesta, ja että siihen tultaneen tulevaisuudessa lainpykälien voimin ehkä puuttumaan. Välittäjän toimintaan kumminkin säätelee hyvin pitkälle välityslaki, joka määrää että välittäjän tulee olla mm. Tiedonvälittäjä myyjän ja ostajan välillä. Virheellisessä tiedossa tai ilmoittamattomasta tiedosta välittäjä laiminlyö tiedonantovelvoitteensa. Tämän vuoksi kiinteistönvälittäjän tulee hyvin perehtyä myytävään kohteeseen, eikä mielikuvamarkkinointi saa olla todenperäisyyttä vastaava, ellei mahdollisista eroavaisuuksista ole ilmoitettu. Jos rakennus on rakennettu rakennusmääräyksiä ja suosituksia noudattaen, kaikki luvat, kuvat ym. on hoidettu, ja rakennus on uusi, on mielikuvamarkkinointikin hyväksyttävää. –Kaunis, Korkealaatuinen, Moderni… Ne ovat markkinointi-sanoja, markkinoinnin kuvitteellisia työkaluja joita voidaan käyttää monenlaisessa eri yhteydessä. esim. Ruokakaupoissa, tuotteiden sijoittelulla taikka tuotteen pakkauksen mainos-kuosilla. Tähänhän on toki puututtu mm. tupakka-teollisuuden osalta. Markkinointi ei välttämättä ole virheellistä jos siellä on käytetty erilaisia mielikuvia, mutta se ei saa olla harhaanjohtavaa. Helsingin kursseilta muistan hyvin, kun luennoitsijamme kertoi eräästä Uudis-kerrostalosta, jossa RS-ennakkomarkkinoinnissa ollut osake oli valmistunut… Ostaja ei ollut tyytyväinen kun asunnon keittiön kaapisto ei ollut esitteen kuvan mukaisessa järjestyksessä. Lopputulos oli, että rakennuttaja joutui muuttamaan keittiön kuvan mukaiseksi. Virhe oli markkinoinnissa, ei oltu ilmoitettu että kuva on viitteellinen/ Että muissa asunnoissa voi olla erinäköisiä keittiöitä. Kyseisessä asunnossa oli hyvin huolehtinut asunnon jälkitarkastuksesta ja ns. ”narinalistasta”, luennoitsija totesi pikemminkin ostajan tutkineen asunnon mittanauha & Suurennuslasi kädessä neliösentti kerrallaan… Joka tapauksessa, markkinointia ohjaa sekä em. asuntomarkkinointi-asetus että kuluttajansuojalaki. Monin osin voidaan törmätä näistäkin huolimatta tilanteisiin, jossa ostaja käsittää asian eri tavalla mitä markkinoija on tarkoittanut sen olevan käsitettävä. Näiltä käsitys-ristiriidoilta on vaikeaa välttyä kielikuvarikkaassa ja monikäsitteisessä Suomessa.

Rakennusliikkeiden ja kiinteistönvälittäjien, sekä eritoten asunnon ostajien etu on laadukas rakennusvalvonta. Tältä osin Markku Axelsson on kyllä oikeassa. Oikeastaan monissa rakennusprojekteissa rakennuttajalla että asuntojen ostajilla on omat rakennustyön tarkkailijansa. Tämä luonnollisesti nostaa kuluja, mutta on parempi tae että valvonta on kunkin osapuolen etua valvoen suoritettu laadukkaasti. Mikäli valvontaa laiminlyödään kokonaan, on vastuu virheestä valvonnan laiminlyöneellä rakennuttajalla. Vakuudet ja Suorituskyvyttömyysvakuus voinee kattaa osan, mutta laiminlyönnistä johtuvat kulut voinee langeta rakennuttajan piikkiin, pahimmillaan ostajalle, minkä lisäksi tulee vielä mahdollisia oikeudenkäyntikuluja... Senkin vuoksi olisi ostajien etu itse hankkia oma rakennusvalvoja, mikäli rakennuttajalle on sallittu käyttää ns. rakennuttajavalvontaa, toisin sanoen omavalvontaa. Tuolloin rakennustyön tekijälle ei ole käytännössä siltä osin ulkopuolista valvontaa miltä rakennusvalvontaviranomainen on vapauttanut rakennuttajan valvontavastuusta... Ostajan asemaa tämä ei heikennä, mutta mahdolliset rakennusvirheet saataisiin korjattua jo  rakennustyön aikana, mikä olisi järkevintä asunnon ostajan näkökannasta katsottuna.

Mutta, tämä on nyt vain oma näkökantani asiasta, rakentava keskustelu on kieltämättä aina tärkeää tämäntasoisissa asioissa. Kyseessä on kumminkin ihmisen arvokkaimmista hankinnoista elämänsä aikana: -oma koti.

-AJ