Salon Seudun Sanomat uutisoi 22.4.2017 että tänä keväänä hankitun Osaamiskeskuksen tiloista olisi vuokrattu jo 26000 neliömetriä. Näin ollen näkisin, että taannoin laskemani 16500 neliömetrin markkinahintaisena vuokraamisen jälkeen osaamiskeskus olisi näin ollen nyt tuottoisa, eikä hankinnasta koituisi tappiota. Tuolla 26000 neliömetrillä ja 12€/kk neliövuokralla tilanvuokratuotot kattaa kiinteistöstä koituvat kulut ja vuotuisesti jättää sen vajaan puolisen miljoonan edestä voitolliseksi. Tuolla vuokrausasteella kiinteistön myyntiarvo 4,5% Tuottoarvolla olisi päälle 45 miljoonan euron, näin laskennallisesti hätäiseti arvioituna. Näin ollen, mikäli SSS uutinen pitää paikkaansa, hankinta on ollut kannattava ja se näyttää olevan kehitykseltään myötätuulessa. Paljon silti vielä tarvitaan: Jotta sijoitus on pitkäaikaisesti tuottoisa, ei tuotto-voittoja kaikkia pidä hassata mm. Omistajien osinkoihin. On hyvä, että aloitus-sijoitus aikanaan aluksi saadaan takaisinmaksuina palautumaan omistajien kassaan, ja maltillinen vuotuinen osinkotuotto omistajille. Näillä edellytyksillä elettynä voi osaamiskeskuksen pitkäaikaisuus olla vakaasti turvattuna.
Turun Sanomat uutisoi samaisena päivänä, lehdessään että Lounais-Suomen Jätehuollon kiinteistönhaltijoiden järjestämien jätteenkuljetusten menettelytapa ei olisi nykyisellään riittävä, ja että Hallinto-oikeuksien mukaan kiinteistönhaltijan järjestämiin jätekuljetuksiin ei olisi riittävästi jätelain edellyttämiä perusteluja. Ok, jotta siis kiinteistönomistajan itse järjestämä jätteenkuljetus siis voisi jatkua Salossa, tarvitaan
1) Alueella toimivien jätteenkuljetusyrittäjät täytyy velvoittaa tarjoamaan kullekkin kiinteistölle kilpailu-kuljetusalueellaan 3-4 vuoden välein tarjous, millä hinnoilla ko. yritys sitoutuisi järjestämään kiinteistönhaltijan jätteenkuljetuksen em. tulevalla ajalla sitovasti. Tarjoushinnat on mainittava erikseen, eli tarjottujen hintojen on oltava selkeät. Tarjotuille kiinteistöille jätekuljetusyritykset on oltava velvoitettu sitoutumaan tulevalle ajalle, ja vetäytyessään velvoitettu järjestämään vastaavaan hintaan toisen jätteenkuljetusyrityksen suorittamaan jätteenkuljetus kiinteistöiltä.
2) Jätteitä kuljettavien yritykset on velvoitettava sopimaan että keskenään, että kiinteistönhaltijan kesken ilman että kiinteistönhaltijalle koituu ylimääräisiä kuluja siitä, että yritys jonka Valta-markkina-alueeltaan kuljettaa isoimman osan alueen kiinteistönomistajien jätteistä, voisi kuljettaa toisen jäteyrittäjän yksittäisten asiakkaiden jätekuljetukset, mikäli yritykset pystyvät ns. vaihtamaan päittäinsä asiakkaita keskenään. Näin ollen yrityksille ei tulisi ylimääräisiä ajokilometrejä sen vuoksi, että pitää poiketa noutamaan yksittäisen asiakkaan jätteet alueelta, jossa pääsääntöisesti valtaosan jätteistä kerää toinen yritys. Tästä yritykset hyötyy keskenään sekä taloudellisesti että ympäristön kuormitus vähenee kun autoilla ei ajeta edes takaisin alueella jatkuvasti (vaikka hyöty onkin suht pieni, on se hyöty silti). Samalla parantuu huoltosuhdetehokkuus, ilman että valinnanvapaudesta jouduttaisiin tinkimään, vaikutukset olisi tätä kautta katsottuna myönteiset. Edellytys onnistumiselle tässä kohtaa on siinä, että reklamaatio näiden ns. vaihtoasiakkaiden kohdalla toimisi luontevasti. Mielestäni ensisijainen on reklamoida omalle, asiakkuus-suhteessa olevalle jätekuljetusyritykselle joka vastaa ongelman korjaamisesta.
Mielestäni ylikunnallinen keskitetty jätteidenkuljetus ei ole tarpeellinen eikä palvele kiinteistöjen omistajia sillä tavalla, kuin mitä kiinteistön omistajan järjestämä jätteenkuljetustapa. Huolena on, että jätekuljetuskulut kiinteistönomistajia kohtaan nousevat, ja että osa asiakkaista vähentää jätteidentyhjennyskertoja ja "dumppaavat tienvarteen", mikäli tyhjennyskerrat on vapaaehtoisesti määritettävissä jatkossakin. Siinä tapauksessa, että ns. "Rouskismaksu" jota Lounais-Suomen Jätehuolto perii jokaiselta asunnolta vuotuisena Perusmaksuna, voisi laajentua kattamaan vuotuiset jätekuljetukset ja hyötyjätepisteet, voisi pitää jopa toimivana mallina, että käytännöllisenäkin, mutta toisaalta osaltaan eri perheitä kohtaan myös epätasa-arvoisena... Toiset tuottaa roskia enemmän kuin toiset. En ole ollut tuon Perusmaksun kannattaja, koska sitä vastaan ei mielestäni saa nykyisellään riittävästi vastiketta maksun määrää vastaan. Mutta koko paketin sisältävänä perusmaksu voisi olla 100-130€ ja se kattaisi mm. jätteenkuljetuksen kiinteistöiltä säännöllisin väliajoin pois, olisi se kiinteistönomistajien kannalta varmasti loppupeleissä vaivattomin ja joillekkin asiakkaille edullisempikin järjestämistapa... Em. summan laskin 4 viikon tyhjennysvälin + nykyisen LSJH:n perusmaksun pohjalta, jos tyhjennystä kohden hinta on n. 8€. Todellinen lopullinen hinta tässä silti asettuisi kait 160-250€ väliin. Esiin tulee se, että tyhjennysväleissä on oltava valinnanvapautta, ettei vähemmän jätettä tuottavat maksa turhasta. Kannatan kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Se näyttäytyy omissa silmissäni luotettavammalta vaihtoehdolta, omaehtoisemmalta ja kiinteistönomistajaa kohtaan edullisemmalta ja reilummalta.
Myös paikalliset yrittäjät hyötyvät enemmän kiinteistönomistajan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kuin keskitetystä mallista. On vaarana, että lukuisia roskakuljettajia jäisi työttömiksi, ja keskittämisen kautta uhkana on luonnollisesti tehostamistoimista johtuvat irtisanomiset, eli YT-neuvottelut... Lisää työttömiä siis. Onko tämä taloudellista toimintaa loppupeleissä? Mielestäni veroja maksava työntekijä on kunnalle aina parempi vaihtoehto kuin työtön työnhakija. Sitä kestävämpää kehitystä...
-AJ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti