Vaalikuulumisia tuolta vaaliteltoilta

 

Torstaina oltiin Halikon Pirkkatorilla ja puheenaiheena siellä oli mm. Märynummen tuulivoimaloiden meluhaitat. Paikalla poikenneella oli asiasta oikeusasteen ratkaisu joka käytännössä siis velvoittanee Salon suorittamaan alueella melumittauksia tulevalla valtuustokaudella. Myös syrjäytyneet nuoret ja mm. huumeongelma puhutti Halikossa, huolenaiheena on että mistä nuorille saadaan sellaista mielekästä tekemistä, että elämänhallintaan saadaan jonkinlainen mielekäs rytmi aikaiseksi. Siinä haastetta kerrakseen, itse näkisin ratkaisuksi jonkinlaisen matalan kynnyksen + maltillinen kannustinporkkana -mallisen ratkaisun olevan tie oikeaan suuntaan, esim. osallistumisesta syrjäytynyt saisi vaikkapa lipukkeen joka oikeuttaisi osallistumista kohden ilmaiseen ruokaan kaupungin tarjoamana.. Hajalassa taas huolenaihe oli vähenevät lapsiperheet, se huoli jaetaan eri puolilla Saloa kun mm. Plazan vaalikadulla puheenaiheina oli kyläkoulut ja näiden tulevaisuus. Parhain tae Salon kouluille on se, että nämä vetävät puoleensa lapsiperheitä, muussa tapauksessa uhkaa näivettyminen. Keinot tähän ei ole yksinkertaisia, ihmiset haluavat olla lähellä palveluja ja asumiskehitys painottuu kasvukeskuksiin, myös taantuvilla paikkakunnilla.

 

Vaalikadulla tunnelma oli hyvä, että Perjantaina että Lauantaina, Perjantailla en hirmu pitkään ehtinyt olla kadulla kun aamupäivä meni Kepulaisen pullapitkon tekoon, mutta ihmisiä riitti toviksi ihan hyvin kunnes sitten viittä kohden oli suht hiljaista. Sitten Kuudeksi lähdettiin Kenubiilin matkaan, eli Keskustanuorten biokaasulla toimiva, aurinkoenergiaa hyödyntävä auto liikkui Salossa. Parkkeerattiin Citymarketin pääoville jossa väkeä riitti, myös entisiä Keskustalaisia ehdokkaita poikkesi kahvilla. YK-Rauhanturvaaja asiat ei ehkä ihan olleet siellä sitä kuntapolitiikkaa joista siinä sivussa sananen kuultiin. Myös tuli tavattua samalla Saloon tulleita maahanmuuttajia, ihan ystävällistä väkeä kieltämättä. Täältä suunta jatkui Täsmäkahvitukselle Rautatieasemalle, joka tuli valloitettua, väkeä oli runsaasti hetken ajan paikalla. Siitä sitten kierreltiin Saloa jonkin ajan mutta iltaa kohden siinä sitten alkoi ihmiset suunnata koteihinsa ja kovin alkoi hiljentyä.

 

Lauantai aamulla luulin olevani myöhässä ja nukkuneeni pommiin, kun menin Kepukahvilaan, jonne oltiin sovittu Keskustanuorten kanssa tapaaminen... Ehdokas Mänkäri oli vastassa sanomassa että Plazan vaalikadulle oli jo mennyt kahvia ym. ym. niin tuli pikkuisen kiire sinne, jossa sitten Esa oli koppien ulkopuolella lukkojen takana... Noh, en ollut sit ihan ainoa pommiin nukkunut, mutta kymmeneksi saatiin Keskustan Lippakioski-piste vaalikadulla auki ja kahvitus pyörimään. Väkeä riitti kiitettävästi, pulla kävi kaupaksi. Myös sitä vietiin kotiin asti iltapäiväkahveja varten ja toivottiin minua järjestämään pitopalveluita lähestyville synttäreillekkin... Synttärit itsellä sit oli Plazan jälkeen vielä suuntana, serkun tytärtä onnittelemaan. Illalla sitten sauna ja suunnitelmat tälle päivälle kokoon. Tuli tarkistettua Lauantai illalla, että Salossa on aikas hyvin ihmiset jo käyneet äänestämässä ennakkoäänestyksessä, 15,6% oli tilanne. Varmaan tähän positiiviseen tilanteeseen virittää juuri nuo Plazan vaalikadun mökit ja hyvä tunnelma, ne ovat vetäneet ihmisiä kyllä sadoittain paikalle. Väittäisin että osalla äänestäjistä on nyt selkeästi myös tahto saada Saloon uusia tuulia, Keskustalla on potentiaalinen joukko nuoria alle 30-vuotiaita ehdokkaita joilla hyviä ideoita tulevaisuuden parantamiseksi riittää.

Hyviä vaaleja, ja tervetuloa tapaamaan tänään 13:00 Perttelin Kaivolan K-Kaupalle kahvin ja pullan merkeissä. Olen itse myös tavattavissa täällä blogissani täydennetyn mukaisesti eri tilaisuuksissa vielä vaaliviikonkin! Aikataulut ja paikat vielä voi toki täydentyä.

-AJ

 

Julkaisen blogiini heti perään mielipidekirjoitukseni, jonka toivoin Salon Seudun Sanomien julkaisevan, sitä tähän mennessä kumminkaan julkaisematta, minkä johdosta päätin julkaista tekstin nyt samalla ennen vaaleja blogissani:

 

Ennakoivasti terveellisyyteen taloudellisesti

Maanantaina 27.3. kuultiin Yle uutisista Helsingin Jätkäsaaressa muutamia vuosia sitten valmistuneesta Pitsitalosta, joka jo uutena on rakennusvirheistä johtuvia kosteusvaurioita. RS-säädöksissä ja uuden AsOy-asunnon kaupassa Rakennuksen ostajaa suojataan eri vakuuksin, joilla ensisijaisesti katetaan viimesijaisesti asukkaan maksettavaksi koituvia rakentajan vastattavia virheitä ja laiminlyöntejä. 26.2.-17 SSS kirjoitti viisihenkisestä salolaisperheestä, jonka Halikosta ostaman uuden omakotitalon toteutus ei noudattanut säädettyjä rakennustyön suoritus-säädöksiä, viranomaiskatselmuksien pitäminen oli uutisoidun käräjäoikeuden lausunnon mukaan laiminlyöty ja dokumentointia puuttui. Omakotitalo-hankkeissa turvat nojaa pitkälti rakennusvalvontaan, vakuutusyhtiöihin ja hankinnat ulkopuoliselta tahoilta pitkälti mm. kuluttajansuojaan.

Nykyään käytössä oleva Rakennuttajavalvonta vapauttaa rakentajan osittain taikka kokonaan rakennusaikaisesta viranomaisvalvonnasta, jolloin käytännössä rakentaja itse järjestää valvonnan rakennushankkeensa rakentamisen aikana. RS-järjestelmässä osakkailla on mahdollisuus, ja suotavaa valita rakennustyölle ulkopuolinen tarkkailija valvomaan osakkaiden etua. Vastuullinen rakentaja pyrkii asiallisesti hoitamaan velvoitteensa huolellisesti. Edellytys rakennuttajavalvonnalle on, että rakentajalla on laadittu valvontasuunnitelma hankkeelle, joka ilmaisee tarvittavat selvitykset sekä toimijat, joiden pohjalta katsotaan, onko rakennusajan viranomaisvalvonnalle miltäkin osin tarvetta. Loppukatselmuksessa tarkistetaan, että hankkeessa on huolehdittu suunnitelman mukaisesti valvonnasta ja em. sisällöistä, jotta asunto on asumiskelpoinen ja käyttöönotettavissa. Käytännössä rakennuttajavalvontaan täysimääräinen nojaaminen voi siirtää virheiden havaitsemista rakennusprosessin aikana aina loppukatselmukseen asti, ellei valvontaa tehosteta rakennusprojektin aikana, jolloin virheitä päädytään korjaamaan ennakoivasti jo rakentamisen aikana. Näin hyvin toteutettuna rakentaminen toimii. Pahimmillaan virheet jäävät korjaamatta, joista voi seurata kosteus-. sisäilma- ja homeongelmia, joista koituu pahimmillaan laajoja kuluja. Kokonaisuudessa virheiden havaitsemattomuus ei ole tarkoituksenmukaista, saati suotavaa.

Turun kaupunki päätti talvella alkaa toteuttaa rakennushankkeissaan Kuivaketju10 -prosessia, joka on lähtöisin Oulun kaupungin ja ympäristöministeriön yhteishankkeesta. Prosessissa keskitytään riskienhallintaan, jossa peruskulmakivenä on ongelmia aiheuttava kosteus ja sen minimointi. Malli lähtee liikkeelle heti suunnittelusta: Aikataulutus on realistinen, maapohjan kallistukset, rakennuksen käytännön toteutus tehdään kosteudenhallinta edellä huomioiden maapohjan kosteuden, sadeveden sekä rakennuksen sisäiset kosteudenlähteet. Prosessi johtaa aina säännölliseen, riittävästä ilmanvaihdosta- ja hyvästä rakennuksen ylläpidosta huolehtimiseen: Märkätiloista ylimääräinen kosteus kuivataan mahdollisimman tehokkaasti, sisäilmankosteus pyritään pitämään sopivalla tasolla, ettei kosteutta päädy imeytymään huoneilmasta rakenteisiin, jolloin niihin muutoin alkaa muodostua mikrobivaurioita.

Menettelytavat soveltuisivat hyvin Saloon käytettäväksi, omiin hankkeisiin, miksei myös rakennusvalvonnan edellyttämäksi peruskäytännöksikin, millä saataisiin tulevaisuudessa kestävä kehitys, jolla ennakoivan korjausrakentamisen ohella Salon kaupunki saisi hankkeissaan merkittäviä säästöjä: Väistötiloja ei tarvita, kun rakentaminen ja remontointi ajoitettaisiin aina koulujen lomien ajalle, yllättäviä vahinkoja ja vaurioita ei jouduta kesken kaiken paikkailemaan kun remontit toteutettaisiin lähtökohtaisesti ennakoivasti huolella ennen, kuin esim. käyttövesiputket ovat käyttöikänsä päässä. Lisäksi tilat pyrittäisiin saamaan suunnitelmallisuudella mahdollisimman loppukäyttäjäystävällisiksi. Samalla myös tuleviin vesivahinkoihin varaudutaan asentamalla uudet putkistot suojaputkien sisälle. Kuntalaisten veroeuroja säästyy, kun vahinkoja etukäteen rajataan mahdollisimman pieniksi. Turhat kulut kohdentuisivat parempaan tarkoitukseen mm. vanhojen rakenteiden uusimiseen ja vaikka esteettömyyden parantamiseen.

Menettelyllä pyritään vastuullisuuteen, jolla vähennetään myös sisäilma-ongelmia. Tästä hyötyvät julkisia kouluja ja päiväkoteja käyttävät lapset, nuoret, vanhukset että kaupungin työntekijät sekä muut kaupungin palveluita hyödyntävät kaupunkilaiset. Sisäilmaoireiden perusteella olevien sairauspoissaolojen pitäisi kääntyä ajan myötä laskuun ja perheiden päivittäisen arjen samalla helpottuvan. Samalla tästä koituvaa hyötyä koituu jokaiselle ennaltaehkäistyn sisäilma-oireilun välttäneelle tilojen käyttäjälle.

Ari Järvinen, LKV Kiinteistönvälittäjä (Kesk)

 

https://www.youtube.com/watch?v=szufn-9lRo4&t=13s