Katse tulevaisuuden Suomeen

Koronavirus. Se pysäytti maailman.

Mutta entä miten maailma tästä selviydyttyä muuttuu?

Koronaviruksen runtelemassa Suomessa pyritään nyt keskittymään yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen. Se on tarpeen ja parhaillaan varsin välttämätöntä, mutta, toimenpiteet ei ratkaise välttämättä sitä edessä olevaa murrosta, jonka edessä Suomi ja maailma on koronaviruksen jälkeisessä ajassa.

Uskon näin siksi, koska jokainen yritys ja ihminen joutuvat selviytymään ja tasapainoilemaan käytettävissä olevan varallisuuden ja tulojen maksimointikeinojen kanssa kukin parhaan kykynsä ja edellytystensä mukaan. Valtion miljardivelkojen takaisinmaksun aika pakottaa omalta osaltaan myös yhteiskuntaa muutoksiin. Myös ilmastonmuutoksen torjuminen tuo osansa haasteeseen, toimenpiteitä on senkin saralla pakko tehdä.

Varmaa on vain muutos, eikä sekään muutos lopulta kovin varmaa ole...

Ennustajantaidot olisi hienoa omistaa, mutta niitä ei tässä kellään nyt ole. Toki voimme pohtia, miettiä ja arvailla, miten tästä eteenpäin kehitys kulkee. Itse uskon että edessä on pitkä kipuaminen rotkon pohjalta takaisin ylös kuivalle, tukevalle maalle.

Vaikutuksia tulee työelämän lisäksi kuntien palveluihin sekä veroihin, maksuihin ja taksoihin, aivan varmasti. Tärkeää mielestäni olisi, että koituvat vaikutukset olisi jokaisen suomalaisen taloudelliseen kantokykyyn nähden siedettäviä ja maltillisia. On muistettava, että vaikka koronavirus on maailmanlaajuinen tauti ja haaste, olisi kulutaakka kohdennettava myöskin kohtuudella, -oikeudenmukaisesti. 

-Siinäpä iso pähkinä purtavaksi päättäjille.

Varmaa vain on se, että työelämä muuttuu.

Sen kehitys on jatkuvaa ja väistämätöntä. Nyt viruksen alla tapahtuneet muutokset on toteutettu pakon edessä, mutta, jotkin vaikutukset jäänevät pysyviksi. Miksi? Nyt monelle kertyy konkreettista kokemusta, ihan pakon sanelemana, miten tehtävät rullaavat ilman fyysistä läsnäoloa työpaikoilla.

Toimistotöitä pystyy tietotekniikan ansiosta tekemään helposti etätöinä kotona, kysymys kun on pitkälti tottumuksista ja mielekkyydestä. -Kukapa nyt haluaisi tehdä työnsä joka päivä neljän seinän sisällä kotona? No, ehkä ainakin osa. 

Osa yrittäjistä ja yrityksistä näkee, että se tuo mahdollisuuksia säästää työtiloista ja juoksevista kuluista. Käytännön haasteita ja seikkoja alkaa selviämään ja yleistymään, joten konsepti on lähestulkoon valmis. Väitän, että viimeistään valtion alkaessa maksamaan nyt tulevia velkaeuroja takaisin, veronmaksajien kukkaroista näitä haaliessa, vaikutuksia työelämään väistämättä tulee.

-Olemme siten ollen murroksen kynnyksellä varsin vahvasti.

Uskon, että Koronaviruksen rajoittamistoimien ajalta tulee raakaa, tutkittua tietoa valtioiden rajoittamistoimien aikaisista koituneista ilmastovaikutuksista. Näitä oli mm. lentoliikenteen osalta syyskuun 9. vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeenkin esillä. Julki tulee myös varmasti tutkittua tietoa siitä, paljonko toimistotöitä ja ylipäätänsä tietokoneella tehtäviä töitä on pystytty onnistuneesti toteuttamaan etänä, ilman läsnäoloa fyysisesti työpaikalla ja mitä vaikutuksia se on tuonut mm. yritysten tuottavuuksiin.

Ja juurikin se tilasto johtaa myöhemmin työelämässä nähtäviin muutoksiin.

-Mutta miten, voi vaan pohtia ja arvailla.

Ilmastoa kunnioittavia ratkaisuja tehdään varmasti myös entistä aktiivisemmin, joten etätyö vakiinnuttaa ja juurtuu senkin puolesta suomalaiseen työelämään varsin syvästi. Tätä vauhdittaakseen valtio varmasti leikkaa työmatkakorvauksia  ja polttoaineita, päästöjä verotetaan jatkossa entistä voimakkaammin, kuten poliittisesti on toimittu tähänkin asti. Aiempien vuosien perusteella ajattelisin, että tähän suomalaisten on järkevää etukäteen valmistautua ja asennoitua,

-Se näkyy kuluttajien ja yrittäjien lompakoissa pitkällä juoksulla.

Mikäli suuri työmäärä siirtyy toimistoista kodin ympäristöön, heijastuu se mm. lounasruokapaikkojen asiakasmääriin. Etätyöläiset todennäköisimminkin lounastavat kotona, joten alan yrittäjien tulot ovat tiukemmassa. Näitä yrityksiä tulee menemään nurin.

Sama murros heijastuu osittain työmatkoihin, ja vaikutuksia on lentoyhtiöistä juna- ja linja autovuoroihin. Kannattamattomia lentoyhtiöitä on väläytetty jo nyt koronakriisin aikanakin kaatuvan, eikä kaikkia varmasti kannata pelastaa.

Yksityisautoilua suositaan edelleen jatkossakin, eikä kehitys varmasti tule tästä muuttumaan. Jokseenkin ajokilometrit voi etätyön myötä vähentyä, jolloin työhuonevähennys nousee verottajalle tehtäviin korjauksiin nousevaksi teemaksi. Koronavirus on myös osoittanut, että joukkoliikenne on riski tartuntataudeille, toisin kuin yksityisautoilu. Tätä riskiä ihmiset pohtivat aikaansaataviin ilmastopäästöihin, jotka joukkoliikenteellä olisi pienemmät.

-Moni näkee ilmastopäästöt tässä kohtaa pienempänä pahana ja etätyön taas vähentävän työpaikalle liikkumisen tarvetta.

Ympäristöystävällisyys nähdään myös autoalallakin nousseen ajankohtaiseksi trendiksi. Tämä vaatii aiempaa parempaa osaamista tulevilta autoalan ammattilaisilta, mikä tuo koulutushaasteita ja -tarpeita joka heijastuu opetuksen järjestämiseen.

Asiantuntijuus, osaaminen, korostuu tulevaisuuden Suomessa entistä vahvemmin: Koulutustarpeet muuttuvat merkittävästi. Koulutusta tapahtuu niin etänä kuin lähiopetuksenakin, muutosta toki tullee siihen, että koulutusmahdollisuudet ja menetelmät kehittyvät huomattavasti nopeammin kuin pystymme ajattelemaankaan.

Oppilaitosten lisäksi myös opetuksen ja osaamisen kauppaaminen laajenee merkittävästi yhä laajemman ammattilaisverkoston käytettäväksi, synergiaetuja haetaan varmasti entistä aktiivisemmin tehokkuuden nimissä. Ylipäätänsä ne osa-alueet, jotka taipuvat etäopetukseen kuluja karsien tai tuottavuutta lisäten, alkavat entistä aktiivisemmin tähän suuntautumaan.

Isoin vaikutus iskee pieniin ja keskisuuriin palveluammattiaan tarjoaviin yrittäjiin. Kustannustehokkuus, alan ammattitaito ja tehokkuus korostuu varsinkin pienillä ammatinharjoittajilla.

Kotitalousvähennyksien kohdalla tilanne on haastava, sillä kotitalouksista lähtee pienille ja keskisuurille yrityksille sitä kaivattua kysyntää, joka voi turvata työpaikkoja. Tätä on pakko kehittää rakentavasti mikäli em. yrityksiä halutaan turvata.

Vaikutuksia voi näkyä osaltaan myös kiinteistöalallakin, mm. rakennushankkeiden määrissä mikäli kysyntä kärsii, liikehuoneistojen tarve voi vähentyä, jne. Konkreettisesti tämä voi näkyä pienten kaupunkien julkikuvassa ja ympäristössä.

Lomamatkailu ja tämän ympärille rakentuva yrittäjyys ja elinkeino on vaikeuksissa vielä vuosia koronaviruksesta selviytymisen jälkeenkin, eikä konkursseilta vältytä, varsinkin vähänkin jo ennestään haasteellisilla matkailukohteilla.

Ala kärsii pitkään jo pelkästä epävarmuudesta, sillä nyt tehdyt rajoittamistoimet ovat kansainvälisestikin mittavia ja pelko jää leijailemaan ihmisten mieliin pitkiksi ajoiksi, mikä on lukuisille maille suuri haaste. On alaa edistetty sitten urheilun, kulttuurin tai elämysten kautta, haaste on kaikille sama.

Valtioiden ratkaisut myös tulevat vaikuttamaan ratkaisevasti alaan ja kuluttajien käytettävissä olemiin varoihin. Valtion velat on maksettava ennemmin tai myöhemmin takaisin ja veronmaksajien kukkarosta se tietysti otetaan. Se tapa, että miten, voi olla kohtalon kysymys monelle matkailualan yrittäjälle. 

Ihmisten verkkoasiointi, verkkokaupoissa, verovirastoissa, verkkopankissa, viranomaisten ja terveyspalveluiden kanssa kasvaa ja nekin, jotka eivät vielä ole löytäneet palveluiden pariin, viimeistään nyt ryhtyvät näitä palveluita aktiivisemmin hyödyntämään.

Kuljetusalojen kilpailtuun markkinaan tilanteessa voi olla hetkellistä helpotusta, mutta vaikutuksia varmasti alaan on luvassa. Myös ilmastoseikkojen puolesta alaa pakotetaan varmasti muutoksiin, toimintojensa tehostamisen muodossa. 

Sijoittajien osalta tilanne kurjistuu verotuksen kautta. Todennäköisesti pääomatuloihin kohdentuvia veroja nostetaan, sitä pidettäneen hyväksyttävänä. Kotimaan pörssiyrityksistä kansainväliset suuryritykset, metsäyhtiöt ja elintarvikesektoriin keskittyvät yritykset ovat varsin turvallisia kohteita, samoin kasvuedellytyksiä löytynee ilmastonmuutosta hillitsevissä pörssiyrityksissä, jotka voivat olla pienimuotoisia yllättäjiä nopean ja ennakoivan sopeutumiskykynsä ansiosta.

-Uskon että tämä käy selväksi kriisistä noustessamme varsin nopeasti. Finanssisektorin riskit kasvavat samalla kun uusia epävarmuustekijöitä ilmaantuu. Riski on, kuinka tasaisesti kasvuedellytykset ja kysyntä jakaantuu maailmalla valtioiden kesken, -mitkä maat selviävät pienimmin vaurioin ja saavat taloutensa nopeimmin liikkeelle. Globaalia kysyntää tämäkään toisaalta ei välttämättä heti ratkaise, ja talouskehitys voi olla varsin heittelevää ensimmäisten vuosien ajalla, riippuen osin myös koronaviruksesta.

Joka tapauksessa sellainen työ, jossa on oltava fyysisesti läsnä, ei katoa nyt eikä koskaan, mihinkään. Korkeintaan itse tehdään kotona se, mitä osataan ja pystytään, mutta osaamista ja ammattitaitoa vaativat työt tarvitsevat edelleenkin tekijänsä.

Markkinointi korostuu ja lisää kuluja, mutta jokainen yritys hakee keinoja, joilla minimoi kulunsa ja maksimoisi kasvunsa ja tuottonsa jatkossakin. Ennemmin tai myöhemmin vaikutukset näkyvät orastavana kasvuna, sillä maailman kehitys elää koko ajan.

Itse ja lähipiirini ollaan pysytty terveinä, Korona ei ole vielä meihin tarttunut. Pysyttelen pitkälti kotona, kaupassa toki on pakko sitten ajoittain käydä.

Kevät on koittanut ja kasvihuoneessa, pihalla ja puutarhassa on kovasti kevättyöt jo päällä. Rajoitteet ja tämä aika on haasteellista ja ikävää, mutta uskon, että tästäkin selvitään, pitää yrittää vain ajatella ja asennoitua positiivisesti.

Hyvää Palmusunnuntaita ja lähestyvää Pääsiäistä kaikille.

Pysytään kaikki terveinä ja iloitaan keväästä.