Hieman mietteitä...

Olen monia kertoja ajatellut että pitäisikö meidän välillä pysähtyä ja katsoa ympärillemme tarkemmin. Moni ei tee niin ja se... hieman huolestuttaa. Emme huomaa välttämättä läheisellä tienreunalla käyskenteleviä peuroja ja hirviä vaikka olisimmekin kävellen liikkeellä. Emme kiinnitä enää huomiota ympärillämme tapahtuviin asioihin. Meiltä jää paljon kaikkea huomaamatta ja sitten kun se tapahtuu, se onkin jo ohi. Montako asiaa ja tapahtumaa olet missannut elämästäsi? Montako virhettä huomaat tehneesi huomaamattomuuttasi? Itse voin sanoa että niitä on tehty. Ehkä monta, ehkä ei, mutta kuitenkin.

Pysähdyitkö katsomaan aamuruskoa?

"Iltarusko poudan nostaa, aamurusko paidan kastaa", sanotaan. Ja niin kävi tänäänkin. Aamu oli kohtuu kaunis mutta iltapäivällä satoi, johtuen siitä että yleensä pilvet tulevat lounaasta ja kulkevat koilliseen tai itään päin. Illalla alkanut pouta antaa viitteitä että seuraava päivä on poutainen, mutta aamuinen ruska ja lounaiset pilvet tietävät sadetta. Kuva on perinteinen syksyinen maisema koti-ikkunasta kuvattuna tältä aamulta, mutta ihan kaunis ja hyvä otos mielestäni tuli otettua. Lähdin postiin. Kävelin parin sadan metrin verran tietä postilaatikolle ja ojassa vesimyyrä lähti pakoon. Sen kuuli kun vedestä. Jos olisin mennyt autolla postilaatikolle niin en olisi sitäkään huomannut. Pieni asia, mutta kiinnitti huomioni. Me pysähdymme harvemmin katselemaan ympärillemme emmekä mieti heitämmekö roskan ojaan tien viereen vai roskikseen. Se oja voi olla jonkun koti tai asuinympäristö. Yhteen aikaan kouluaikoina keräilin tyhjiä pulloja tien vierustoilta. Oli paljon tyhjiä olutpulloja ja rikkinäiseksi hajonneita sellaisia. Niiden heittäjä ei ollut ajatellut että viaton koira tai kissa, tai metsän eläin voi loukata jalkansa sirpaleisiin. Tai ehjän pullon heittänyt ei osannut kuvitella, että pienoinen hiiri menee pulloon sisään pakkasta suojaan eikä pääse sieltä enää pois. Että siitä pullosta tulee sen tietämättään sen viimeinen vankila jossa kohtaa loppunsa. En nyt ole mikään hiirten ja tuholaisten hyysääjä, mutta tarkoitan tällä sitä että se raha joka heitetään menemään laiskuuden vuoksi, voi tehdä paljon haittaa muille ihmisille tai heidän lemmikeilleen. Mua suoraan sanoen kaikista eniten ottaa juuri tämä päähän. Järkeä ei olla käytetty ja sitä ei pystytä käyttämään jollei pysähdy katsomaan ympärilleen.