Moni on viime viikot viihtynyt tv:n urheilutarjonnan parissa, Kiinan olympialaiset ovat tämän illan myötä loppuun taputeltu. Itse en ole kisoja seurannut Kiinan ihmisoikeustilanteen, mm. Uiguurien kohtelun vuoksi, vaan pitänyt kisaboikottia yhtä poikkeusta lukuunottamatta, ja se poikkeus on Jääkiekon Suomi-Venäjä finaali. Kumpi saa Kultaa ja kumpi jää siis Hopealle? Saas nähdä. Finaali kerännee katseita ja varmasti myös poliittisia sivumainintoja.
Miksi näin? -Suomen näkökannat ovat kiinnostaneet maailmalla, Euroopassa Ukrainan kriisiinkin liittyen. Venäjä kalistelee kalustoaan, ja kovat odottaa tykistön piipuissa. Tukea näkemyksilleen Venäjä on hakenut juurikin Kiinasta, mikä on pantu myös merkille. Presidentti Niinistö eilen media-haastattelussa nosti, pikemminkin vahingossa, pienten itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeuden. Nyt pelataan selvästi suurvaltapolitiikalla ja se on käynyt Venäjän tekemistä avauksista kaikille selville. Siksi tilanne on Suomenkin kannalta tärkeä seurattava, Venäjä -politiikan saralla.
Venäjän yhteistyö Kiinan kanssa ei sinänsä yllätä: Kiina on melko paljon lainoittanut Amerikkaa, ja Biden joutunee tasapainoilemaan nyt myös Kiina-politiikan kanssa kriisissä. USA ei ole tohtinut siksi puuttua kovin aktiivisesti Kiinan sisäisiin asioihin, ja Venäjällä on tämä huomioitu. Nyt tämä on valjastettu että Venäjän, mutta myös Kiinan, hyödyksi. Yhteistyö Kiinan kanssa palvelee selvästi molempia suurvaltoja, ja tätä tulee seurata. Tämä näkynee muualla maailmassa nyt lievittyneinä poliittisina puheina, uhmakkuus on jäätynyt nyt kylmään järkeen. -Siihen järkeen, johon Ukraina ei juurikaan enää pienenä palapelin palana, mahdu. Aiemmin kriisissä annettiin Amerikasta käsitys, että rautaa olisi tulossa rajalle jos Ukrainaan hyökätään, ja pieni joukko USA:n sotilaita Bidenin toimesta lähetettiinkin matkaan itä-eurooppaan. No ei tässä varmasti sen suurempaa elettä isompaa ole tulossa, tilannekuva on kaikille tullut selväksi. Talouspakotteista aktiivisemmin, ainakin EU:ssa, nyt puhutaan, - Mutta ne tarvittaisiin käyttöön pikemminkin jo nyt, jota Ukrainakin on peräänkuuluttanut. En usko että tämä tilanteeseen auttaisi, ei ainakaan jälkikäteen. Ja jälkikäteen Talouden pyöriminen menee taas kaiken muun edelle, varsinkin jos pakotteet tiedetään aiheuttavan itse itselleen hallaa, ja Venäjä varmasti tiedostaa tämänkin. Ne sitten jäänee lähinnä muodollisiksi, ettei merkittävää aitoa haittaa synny.
Niinistö avasi haastattelussaan hyvin Euroopan että USA:n tilannetta, joka on luonut Venäjälle tilaisuutta edistää suurvaltapolitiikkaansa. Itse uskon, että USA:n sisäpolitiikan tilanne on mainittua suuremmassa roolissa, sillä Afganistanin hallinnon palautus oli Bidenille katastrofi. Uskonkin, että Venäjä tekee tässä samalla USA:n sisäpolitiikkaa, sillä Bidenillä ei ole varaa möhliä tätäkään kriisiä. Näkisin, että Venäjä on laskenut hankkineensa, kiitos Kiinan, kaikki kortit käteensä saadakseen haluamansa läpi teki se sitten mitä tahansa. -Lännen nöyryyden palauttaminen on myös pyrkimyksenä, mikä sopii varmasti myös Kiinalle. Ukraina on jätetty mielestäni nyt täysin oman onnensa nojaan, vaikka puheet ja henki onkin ollut jotain muuta.
Itse uskon että saamme seurata melko rauhanomaisesti Ukrainan valloitusta osaksi Venäjää. -Venäjämielisiä ei haluta luonnollisesti vahingoittaa, ja Ukrainan sisäinen tilanne vaikeuttaa tilannetta. Ukraina taas ei halua myöskään kansalaisilleen aiheuttaa hallaa. Jäljelle jää taktisesti valitut hallinnolliset rakennukset ja toisin sanoen Ukrainan nykyhallinto. Lähiajat näyttää, miten käy. En usko, että mahdollisesta sodasta tulisi lopulta kovinkaan pitkää.
-AJ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti