Ei ole tännekään kerinnyt taas mitään päivittää, mutta pistetään rivi pari sitten nytten.
-Käytännössä jo maaliskuusta asti olen valmistellut (osin täysin turhaan) kesää ja syksyn satoa. Oli tomaatin taimet, maissit, ym. ym. -Valitettavasti näistä selvisi lähinnä paprikat, jokunen maissi, 2-3 amppelitomaattia ja purjosipulit. Eli paljon meni uusiksi. Käytännössä moka oli keväässä, en raaskinut viedä ajoissa kasvihuoneeseen taimia, koska oli yöpakkasia. Vaikka mulla siellä olikin autolämmitin lämmittämässä yön kylmimmät tunnit sekä jokusia harsoja. Toukokuun 10. eteenpäin on perunoita istutettu, -Myös Jussi varhaisperunaa, joista kaikki ei ole vieläkään pinnalle nousseet... Lähikaupan hävikkikori innosti kokeilemaan valkosipulin kasvatusta, mitä ei alunperin ollut tarkoitus. No, nyt on vihanneksia ja kukkia kasvamassa yli oman tarpeen. -Satoa saisi tulla, sitä odotellessa.
Sato ja sen menetys pelottaa tänä vuonna viljelijöitä ja päättäjiä ympäri maailmaa tänävuonna normaalia enemmän. Syynä on ukrainan sota, -maailman vilja-aitta tuottaa vientiviljaa ja satoa huomattavasti vähemmin mitä on totuttu, sodan vuoksi. Kotimaassa vaikutukset näkyvät pitkälti hintojen nousuna. -Polttoaine, sähkö, ruoka ovat huomattavasti kalliimpia mitä vuosi sitten. Toki hinnat elävät, ja niin niiden kuuluukin elää: Kysyntä, sesonki, saatavuus, jne. -Ei Joulukinkkujakaan myydä juhannuksena, saati sitten uusia perunoita Jouluaattona, jos asiaa kärjistäen katsoo. Eli hintojen eläminen varmasti asiaan kuuluukin. Mutta kautta linjan tapahtuva inflaatio on asiana toinen. -Kuluttaminen vähenee, koska samalla rahalla saa vähemmän mitä ennen, ja tästä tulee olla huolissaan. Kun kysyntä laskee, kuluttaja tinkii ns. "tarpeettomasta" tai "ylimääräisestä" ja keskittyy pakollisiin, välttämättömiin kuluihin. Tämä heijastuu pitkällä juoksulla monen yrittäjän tulonlähteisiin, vaarana on vaikeuksiin joutuvien yritysten maksuvaikeudet, konkurssit jne. -Vähemmän työpaikkoja, siis.
Puoluekokousviikonloppu toi yhtenä ideana tuolta vasemmalta, arvonlisäveron laskun. -En seurannut asiaa kuin otsikkotasolla, mutta, on totta, että ALV:n määrän maksuosuus nousee suhteessa myytään tuotteen hinnan mukana. Eli jos tuote on maksanut alvittomana euron, on se arvolisäverollisena 1,24€. Jos sama tuote maksaa alvittomana inflaation seurauksena 7% enemmän, eli 1,07€, on se ALV:n kanssa nyt 1.327 euroa. Eli käytännössä 0,087€ enemmän, eli 1,7 senttiä enemmän menee arvonlisäverojakin. -Eli maalaisjärjellä ALV:n 24% pudottaminen vaikkapa 20%:iin neljällä prosenttiyksiköllä, kautta linjan, voisi osaltaan hillitä rahtusen hintojen nousua ilman, että valtion veromenetykset muodostuisivat kohtuuttomiksi. 4%-yksikköä matalammalla ALV:llä 1,07 maksava tuote olisi alvillisena 1,284€, eli hintavaikutus olisi tällöin 0,043€. Saman verran se olisi ylöspäin inflaation vaikutukseenkin nähden, eli käytännössä ostovoimaa alennus ei merkittävästi lisää. -Mutta tonnin sähkölaskussa, tai vuotuisissa polttoainekuluissa, vaikutus edesauttaisi kansalaisia varmasti jo rahtusen kautta linjan ilman, että valtiolle koituisi merkittäviä veromenetyksiä. Arvonlisävero on kumminkin tasavero, jota maksetaan kaikki saman verran tuloista riippumatta. -Mitä vaikutuksia tällä olisi taas sitten yritysten alv- palautuksiin, niin todennäköisesti ne putoisivat mikäli ALV:tä päätettäisiin pudottaa. Mielestäni ratkaisevin ja kriittisin päätös olisi arvioida, mitä inlfaatio ja korkojen nousu merkitsee kuluttamiselle: Kysyntää on, mutta onko kuluttajilla maksuvalmiutta? Ja onko meillä varaa menettää yrityksiä, työllistäjiä kallistuvien kulujen vuoksi? -Arvokysymys, kumminkin sellainen, johon on koronavuosien saatossa panostettu isoja summia jotta yrityssektori selvisi vaikeuksien yli.
Eikä palkkaneuvottelukierros ole vieläkään ratkennut, vaan huolena on palkankorotusten kiihtyvä kierre, joka varmasti omalta osaltaan myöskin heijastuisi viimekädessä hintoihin. Ministeri Lintilän avaus uudesta Kiky -sopimuskierrokselta olisi varmasti tervetullut. Mielestäni nyt tarvittaisiin kokonaiskuvallista katsontaa kautta linjan, vero- kuin palkkapolitiikan puolella. Lisäksi tarpeettomiin, kalliisiin hankkeisiin, ei valtion tulisi tällaisen maailmantilanteen ajanjaksona, lähteä, ellei se tue osaltaan työllistämistä ja työpaikkojen säilymistä. Valtionvelkaa ei pidä kasvattaa holtittomasti, kuten on menneinä vuosina jälleen tuntunut. Joskus se on maksettava takaisin, -Millä rahoilla, ja tulevien sukupolvien toimesta.
Näillä miettein tällä erää, -Kasvimaa kutsuu.
Hyvää Kesää ja Juhannuksen odotusta!
-AJ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti