Ei kurjuutta kummempaa.

Vietämme itsenäisyyspäivää, ja joissain traditioissa palataan normaaliin, mutta toisaalta elämä euroopassa on kaikkea muuta kuin normaali. Tai oikeammin tuttuun ja turvalliseen totuttu. Ukrainassa käytävä sota on saanut nyt itsenäisyyspäivän tienoilla poliitikot että toimittajat piirtämään suuria linjoja vertaillakseen sotien samankaltaisuutta. Toisaalta tulisi muistaa, ettei asioita tulisi tarkastella vain suomettuneiden lasien läpi. Talvisota ja jatkosota osui 2. maailmansodan myllerryksen yhteyteen, kun nyt Ukrainan sodan syttyessä elettiin laajempaa rauhan aikaa euroopassa. Myös aseet ovat kehittyneet sitten 2. maailmansodan ja sodankäyntiopit ovat hioutuneet siinä rinnalla, -Uutisoinnin perusteella ei merkittävän paljoa kumminkaan Venäjän armeijassa. Ukrainan sota ja euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne asetti myös Suomen sen realiteetin eteen, haetaanko Natoon, vai ei, ja jos haetaan niin millä askelmerkeillä. -Loput jo tiedämmekin, ja loput etenee Naton askelmerkkien ja Turkin vaatimusten puitteissa, oli Naton kannattaja tai sitten ei. Toinen edennyt seuraus on Ukrainan tukeminen ja sen puitteissa Venäjälle asetetut pakotteet, niin oligarkeille että maan energiasektorille, jotka rahoittavat maan sotakassaa. Pakotteista seurannut tilanne näkyy myös kotimaisen kuluttajan energialaskuissa: Polttoaineet ovat kallistuneet ja sähkön hinta pilvissä. Kotimainen maatalouskin on ennennäkemättömässä kustannuskriisissä, sillä tulot eivät riitä kasvaviin menoihin. Tilannetta voinee luonnehtia epäsopivalla lapsuusajan sanonnalla, että pilkka osuu omaan nilkkaan, ja näin osin etukäteen tiedettiin tapahtuvankin. Inflaatio hipoo pilviä ja edessä siintää taantuma, ja euroopassa vähän kaikkien talous sakkaa.

Samalla kun Linnan juhlissa juhlistetaan Suomen itsenäisyyttä pukuloistossa ja yltäkylläisyydessä, Suomen kansa kärvistelee kalliin energian ja ruoan kanssa kuin sotavuosien pula-ajan tunnelmissa: Ne säästävät, jotka siihen suinkin pystyvät, ja ne jotka eivät pysty, maksavat tai päätyvät ulosottoon. Joulukuun alussa sähkön alv laski 10%, mikä rahtusen pudotti energian pörssihintoja. -Alennus koski myös niitä kuluttajia, joilla oli edullinen kiinteähintainen sähkösopimus, esimerkiksi alle 10 senttiä kilowatti. Tältä osin onkin ymmärrettävää, vaikka kalliin energian hinnoista kärsivien kannalta väärin, ettei alvia tiputettu nollaan. Käsillä on kansalaisten eriarvoistumisen ja varallisuuserojen kasvun kannalta varsin merkittävä haaste. Valmiisti heikoista lähtökohdista ponnistavat joutuvat murehtimaan pärjäämistään senkin edessä, ettei pärjää kallistuneiden kulujen kanssa. Nyt sähköön kohdistetut tukitoimet ovat epäselkeitä, niistä on tiedotettu kansalaisia riittämättömällä tavalla ja ne epäilyttävät. On selvää, että lähtökohta on täysin epänormaali, ja kelpoisia vertailupohjia ja aukottomia laskelmia ei voi olla ollut kun tukitoimia on tehty. -Kuinka moni säätää verotustaan uusien tukitoimien valossa niiden mukaisiksi nojautuvaksi, -Miten verottaja tähän on valmistautunut? Sama valmistautumis -kysymys koskettaa myöskin Kelaa, joka myöskin on tukemassa vähävaraisia kansalaisia. Väitän, että edessä on ennennäkemätön soppa, ja uskon että moni suomalainen ymmärtää tämän.

Tästä voi aasinsillan vetää myös asumiseen ja kiinteistöihin. Kirjoitin taannoin paikallislehteen julkisivujen ja valoisan ulkoasun imagollisesta merkityksestä, ja että kaavoitus tulee korostumaan tulevaisuudessa. -Ei siitä sen enempää, mutta jatkan, että asumisen suhteen omavaraisuus tulee korostumaan ja nostamaan merkitystään entisestään tulevaisuudessa. Enkä tarkoita tässä yhteydessä omistusasumista, vaan asumiskuluja. Kallistunut energia opetti itselle sen, että nyt on palattava ns. vanhaan. Eli se käyttämätön tulisija että palomuuri tuli vilkaistua ja lämmitettyä, koska sähköpattereiden päälle laitto tulee yksinkertaisesti älyttömän kalliiksi. Näin ollen jokaisessa asunnossa olisi mielestäni hyvä löytyä tulisija, miksei kaksikin (puuhella, että varaava takka). Uskoisin että puulämmitteiset asunnot ovat tässä energiakriisissä voittajia, ja säilyttävät parhaiten arvonsa. Maalämpöasunnot kuuluvat samaan kastiin, sillä sähkö ja öljy ovat tämän päivän kirosanoja. Uusiutuva energia, eli aurinkopaneelit ovat myös arvostettuja. Oma kasvimaa käy houkuttelevaksi, -Tomaattien kilohinta kun on pilvissä, ja oman sadon saaminen tuntuu hyvältä. Nämä kaikki tulevat arvokysymyksiksi, ja ovat edessä kun suomalaista asuntokantaa kehitetään, oli kyse sitten uudisrakentamisesta tai saneerauksesta. Olemme kansakuntana myös passivoituneet ja tottuneet liikaa siihen, että kaupasta saa edullisesti ja helposti, ja jos on kylmä väännetään patterin termostaattia kovemmalle. Käsillä voi olla monelle suomalaiselle dramaattinen muutos asumis- ja kulutustottumuksiin.

Positiivinen seuraus liittynee juurikin energian kautta asuntojen energiatodistuksiin liittyen. -Niitä on parjattu, eikä ihan syyttä suotta. Mutta on niissä perääkin. En lähde aihetta suuremmin avaamaan, mutta väitän että kyllä ihmiset nyt asuntoa hankkiessaan pysähtyvät toviksi miettimään, onko tämä asunto energian saralta mietittynä kannattava ostos vai ei. -Paljon vaikuttaa myös energian kulutustottumukset, mutta ne ei saisi minusta liikaa näkyä todistusten luvuissa, -ihmisillä eli asukkailla kun on niin erilaisia asumistottumuksia ja mieltymyksiä. Toinen positiivinen on että ruokahävikki minimoitunee niissä talouksissa, jotka ennestäänkin olivat tarkkoja ruokailutottumusten kanssa. -Kahvia keitetään tarkemmin eikä varoiksi koko pannullista, ruokaa tehdään vain sen edestä jota sitä menee ja ruokailutottumuksista vähennetään sipsien ja karkkien, herkkujen osuutta. Kärsijötä ovat pikaruokapaikat ja pitseriat, ravintolat että eri alojen yrittäjät. -Oma neuvoni onkin, jos joskus ostat, osta paikalliselta ja tue oman paikkakunnan yrittäjiä. Kun palvelut saa hankittua lähellä kotia, ei polttoainekulutkaan muodostu kohtuuttoman suuriksi, ja samalla ylläpidät kotipaikkakuntasi palveluiden säilymistä. Se pieni säästö, jonka itse palvelun hinnassa voisi säästää voi kuluakin polttoaineisiin, ja sen rahan mielummin suon sille paikalliselle yrittäjälle kuin suurille energiafirmoille.

On taas aika sytytyttää itsenäisyyspäivän kynttilä, -sekin liekki lämmittää rahtusen, -sitä ennen haen pari korillista puita liiteristä.

Näillä puheilla, -Hyvää Itsenäisyyspäivää 2022 kaikille!

-AJ